Amarilly of Clothes-Line Alley

AMARILLY OF CLOTHES-LINE ALLEY


ETUSIVU
ARVOSTELUT
ARTIKKELIT
JULKAISUT
KIRJAT
LYHYTELOKUVAT
LINKKEJÄ

Mary Pickford on Amarilly Jenkins, köyhälistön asuttaman Clothes-Line Alleyn kaunotar, joka tapailee baarimikkona työskentelevää Terryä (William Scott). Kenellekään ei ole epäselvää, etteivätkö nuoret olisi vakavissaan toistensa suhteen, vaikka toistaiseksi heidän kanssakäymisensä on rajoittunut moottoripyörällä ajeluun ja yhteisiin päivällisiin. Asiat saavat uuden käänteen, kun rikas taiteilija-playboy Gordon Phillips (Norman Kerry) rakastuu Amarillyyn ja tarjoaa tälle mahdollisuutta parempaan elämään.

Koti on siellä missä sydän on, eivätkä mitkään maalliset rikkaudet ole onnen tae, sillä ne eivät pysty tyydyttämään sydämen tarpeita – näin tuntuu Mary Pickford viestittäneen sodassa kamppailevalle maailmalle keväällä 1918 valmistuneessa elokuvassaan Amarilly of Clothes-Line Alley. Niin oikeassa kuin Pickford sanomansa kanssa onkin ja niin kiinnostavalta kuin elokuva tekijäryhmänsä puolesta tuntuukin, en voi kieltää, etteikö se olisi ollut pettymys. Ideoita on kyllä yllin kyllin, mutta toteutukseltaan ne jäävät tällä kertaa kauas parhaasta lopputuloksesta.

Amarilly of Clothes-Line Alley                  Amarilly of Clothes-Line Alley

Elokuva perustuu Belle K. Maniatesin samannimiseen romaaniin, josta käsikirjoituksen on muokannut useasti Pickfordin kanssa työskennellyt Frances Marion. En ole lukenut alkuperäistekstiä, joten en voi sanoa mitkä elokuvan heikkouksista ovat suoranaisesti Marionin käsialaa, mutta ainakin dramaattisuutta olisi saanut olla huomattavasti enemmän. Hätäisen oloisesti rakennettua loppuhuipentumaa lukuun ottamatta katsojan ei tarvitse missään vaiheessa jännittää hahmojen puolesta, sillä kaikki on kovin tasapaksua. Komiikkaakaan ei ole kuin nimeksi ja ainakin itse miellän monet muut Pickford-elokuvat tätä hauskemmiksi. Lisäksi olisin toivonut näkeväni enemmän yhteiskunnallista ainesta, muutama napakka sivallus sinne tänne ei ole kokonaisuuden kannalta riittävää.

Cecil B. DeMillen yhteistyökumppanina parhaiten muistetun Wilfred Bucklandin ja kuvaaja Walter Stradlingin kanssa yhteistyössä luodut valaisuratkaisut ovat monin paikoin komeita. Erityisen hieno on chaplinmainen kohtaus, jossa teatterisiivoojan pestistä potkut saanut Amarilly antaa piutpaut maailman murheille: kohtaus on toteutettu siten, että tilanteesta poispäin kävelevä neitonen näkyy ainoastaan silhuettina. Amarilly of Clothes-Line Alley on teknisesti vakuuttava kokonaisuus.

Aina yhtä ihastuttavan ja varmaotteisen Pickfordin vastanäyttelijöinä toimivat William Scott ja Norman Kerry ovat hyviä tahoillaan. Erityisen ilahtunut olin Kerryn panoksesta, sillä siitä puuttuu täysin se seuraavalla vuosikymmenellä mukaan tullut puisevuus, joka sävyttää niin Notre Damen kellonsoittajan (1923) kuin Elämän valheenkin (1923) pääosia. Hyytävimmästä roolisuorituksesta vastaa puolestaan rva David Phillipsiä esittävä Broadway-näyttelijä Ida Waterman, jonka kylmäkiskoinen ja arvonsa tunteva olemus rikkaan perheen matriarkkana on ensiluokkainen.

AMARILLY OF CLOTHES-LINE ALLEY, 1918 Yhdysvallat

Tuotanto: Mary Pickford Company Ohjaus: Marshall Neilan Käsikirjoitus: Frances Marion (Belle K. Maniatesin romaanista) Kuvaus: Walter Stradling Lavastus: Wilfred Buckland
Näyttelijät: Mary Pickford (Amarilly Jenkins), William Scott (Terry McGowen), Kate Price (rva Americus Jenkins), Ida Waterman (rva David Phillips), Norman Kerry (Gordon Phillips), Fred Goodwins (Johnny Walker), Margaret Landis (Colette King), Tom Wilson (“Snitch” McCarthy), Wesley Barry, Frank Butterworth, George Hackathoren (Amarillyn veljet), Gustav von Seyffertitz (kirurgi)



© 10.12.2011 Kari Glödstaf