FORSSAN MYKKÄELOKUVAFESTIVAALIT 10 VUOTTA

28. - 29.8.2009


ETUSIVU
ARVOSTELUT
ARTIKKELIT
JULKAISUT
KIRJAT
LYHYTELOKUVAT
LINKKEJÄ

Kun Forssassa päätettiin vuosituhannen vaihteessa alkaa järjestää mykkäelokuvafestivaaleja, ei monikaan ollut valmis laittamaan ropoja likoon niiden menestymisen puolesta. Marginaaliaiheesta huolimatta festivaalit ovat pitäneet hienosti pintansa Suomen elokuvatapahtumakartalla ja tänä syksynä onkin juhlafestivaalien vuoro. Forssan mykkäelokuvafestivaalit täyttää kymmenen vuotta.

Kymmenensien festivaalien valokeilassa ovat amerikkalainen rakkauselokuvien taituri Frank Borzage, jolta nähdään kaksi upeaa elokuvaa, sekä englantilainen aloittelija, jonka maailma oppi tuntemaan "jännityksen mestarina". Kyseessä on tietenkin Sir Alfred Hitchcock, jolta nähdään niin ikään kaksi teosta.

Näiden elokuvien lisäksi nähdään mm. Harold Lloydia ja Buster Keatonia sekä kuullaan useita hienoja mykkäelokuvasäestyksiä ja -säestäjiä. Elokuvien esityspaikkana toimii yli satavuotias elokuvateatterivanhus Elävien Kuvien Teatteri.

ESITETTÄVÄT ELOKUVAT

FRANK BORZAGE: Seitsemännessä taivaassa (7th Heaven, 1927)
F. W. Murnaun Auringonnousu (1927) saattaa olla amerikkalaisen mykkäelokuvan taiteellisesti korkealaatuisin teos, mutta Frank Borzagen Seitsemännessä taivaassa on tunnetasolla jotain täysin käsittämätöntä – jopa yli Murnaun klassikon. Pariisiin sijoittuva, huumorilla kevennetty rakkauselokuva on Janet Gaynorin ja Charles Farrellin suurta juhlaa ja loppuhuipentuma, jossa rakkaus osoittaa olevansa kaikista mahdeista voimakkain, on mykkäelokuvaa tunteikkaimmillaan ja kauneimmillaan.

FRANK BORZAGE: Päivänsäde (Lucky Star, 1929)
Borzagen viimeinen mykkäelokuva ei ole tunnetasoltaan yhtä ylitsepursuava kuin Seitsemännessä taivaassa (1927), mutta romanttiselta kuvastoltaan rikas ja tuhlaileva – mykän kauden lavastetaituruuden riemuvoitto. Tarina kahdesta nuoresta (Gaynor, Farrell), jotka ystävystyvät ja vähitellen myös rakastuvat on tasapainoinen ja hienosti kerrottu. Elokuva oli pitkään kadoksissa, kunnes täysimittainen versio löytyi Hollannin elokuva-arkistosta. Samaan aikaan valmistunutta ääniversiota ei puolestaan enää taida olla olemassakaan.

FRED C. NEWMEYER & SAM TAYLOR: Keltanokka (The Freshman, 1925)
Harold Lloyd esittää collegeopiskelijaa, joka tekee kaikkensa päästäkseen yliopistonsa jalkapallojoukkueeseen. Se ei ole kuitenkaan helppoa, sillä Harold ei ole kentällä mikään taituri, vaan joutuu väistämättä kaikkien vähättelyn ja hupailun uhriksi. Mutta jos jotain oikein yrittää, niin siinä myös onnistuu, kuten Haroldkin tulee huomaamaan. Vauhdikas ja toimiva komedia lukeutuu Lloydin menestyneimpiin elokuviin.

CHARLES REISNER & BUSTER KEATON: Laivakalle nuorempi (Steamboat Bill Jr., 1928)
Buster Keatonin viimeinen itsenäinen elokuva kertoo kaupungista maalle isänsä luo saapuvasta keikarista. Isä puolestaan on karski jokilaivakapteeni, joka päättää opettaa poikansa miesten tavoille vaikka mitä tapahtuisi. Siinä sivussa pojan tarvitsee auttaa isäänsä voittamaan kilpaileva jokilaivayhtiö. Elokuva huipentuu kuuluisaan pyörremyrskykohtaukseen, jossa kaatuva talon seinä on murskata Keatonin.

ALFRED HITCHCOCK: Kehä (The Ring, 1927)
“Jännityksen mestarin” kehuttu kolmiodraama kertoo kahdesta kehässä kilvoittelevasta nyrkkeilijästä, jotka kaiken lisäksi tapailevat samaa naista. Visuaalisesti näyttävä ja toteutukseltaan ennakkoluuloton teos osoittaa Hitchcockin olleen jo tuohon aikaan, jos nyt ei aivan mestari, niin kelpo tekijä kuitenkin. Mielenkiintoinen ja perspektiiviä antava elokuva kaikille Hitchcockin uran alkuvaiheista kiinnostuneille.

ALFRED HITCHCOCK: Puhtauden lunnaat (The Blackmail, 1929)
Puhtauden lunnaat oli samalla sekä Hitchcockin viimeinen mykkäelokuva että ensimmäinen äänielokuva, siitä kun valmistettiin molemmat versiot. Ohjaaja itse piti ääniversiosta, mutta yleisesti mykkäversiota pidetään parempana. Tarina nuoresta naisesta, joka tappaa itsepuolustukseksi, on edelleen toimiva ja ajatuksia herättävä. Hitchcockin ensimmäisenä huomattavana blondina esiintyy tsekkiläissyntyinen Anny Ondra, jonka osuudet jouduttiin ääniversiossa dubbaamaan näyttelijän vahvan aksentin vuoksi. Englantilaisen mykkäelokuvan suuria teoksia.

ABRAM ROOM: Sänky ja sohva (Tretja Meshtshanskaja, 1927)
Neuvostoelokuva oli paljon muutakin kuin propagandaa ja pukudraamoja, siitä osoituksena Abram Roomin ohjaama eroottinen komedia Sänky ja sohva. Tarina kertoo kuinka mies tapaa kaupungilla vanhan tuttavansa ja pyytää tätä vieraaksi kotiinsa. Kun mies lähtee työmatkalle, hänen vaimonsa ja ystävän välille syntyy suhde ja miehen palattua takaisin hän huomaa, että saa tyytyä aviovuoteen sijaan sohvaan. Vahva teos jokaisella osa-alueella, lisäpontta kokonaisuudelle antaa hieno arjen kuvaus ja laadukkaat näyttelijäsuoritukset. Sänky ja sohva on pitkän uran tehneen Roomin tunnetuin teos.

PAUL POWELL: Mamman vallan alla (The Matrimaniac, 1916)
Festivaalien tämän vuoden harvinaisuus tulee Yhdysvalloista. Pääosia esittävät Douglas Fairbanks ja Constance Talmadge ovat rakastuneita nuoria, joiden on kuitenkin raivattava joukko esteitä tieltään ennen kuin saavuttavat onnen. Suurena seikkailijana muistettu Fairbanks osoittaa, että hän onnistui myös toisenlaisissa elokuvissa. Vauhdikas romanttinen komedia.

Festivaalien kotisivut



© 1.8.2009 Kari Glödstaf