INDEPENDENTA ROMÂNIEI
Romanialainen mykkäelokuva ei ole koskaan ollut suuressa huudossa maailmalla ja maassa tehtyjä tuotantoja ei ole harrastukseni aikana tullut vastaan juuri lainkaan. Maan vanhimpiin tuotantoihin kuuluva Independenta României olisi seilannut myös ohi, ellei hyvä ystäväni olisi antanut siitä vinkkiä. Koska pienten elokuvamaiden ensimmäisten teosten yhyttäminen on aina yhtä jännittävää ja ainakin historiallisessa mielessä antoisaa, oli internetistä löytyvän elokuvan katsominen välittömästi hoidettava tapahtuma. Lopputulos ei kuitenkaan ollut kaiken odottamisen arvoinen.
Kuten elokuvan nimikin kertoo, kyseessä on historiallinen rekonstruktio vuosina 1877-1878 käydystä Venäjän ja Osmanien valtakunnan välillä käydystä Turkin sodasta, jonka seurauksena Osmanien alaisuudessa ollut Romanian valtio itsenäistyi. Sota muutti Euroopan rajoja muullakin tavalla: Bulgariasta tuli autonominen valtio ja Serbia sekä Makedonia itsenäistyivät. Venäjän ja Turkin välisessä voimainkoetuksessa nähtiin myös suomalaisväriä Suomen kaartin muodossa.
Elokuvan tapahtumat kerrotaan yleisellä tasolla ja vaikka alussa ja lopussa esitelläänkin sotaan lähtevä ja sieltä väsyneenä kotiin palaava kyläläinen, ei hänen tekemisiään seurata sen koommin itse sodassa. Tämä ei ole elokuvalle eduksi, sillä nyt kukaan elokuvan hahmoista – hallitsijoita ja sotapäälliköitä lukuun ottamatta – ei tule katsojalle tutuksi, eikä varsinaista draamaa synny. Kasvottomien sotilaiden kuoleminen ei aiheuta katsojassa tunteita puoleen eikä toiseen.
Verisen, lähitaisteluiden voimaan perustuvan sodan kuvaaminen 1910-luvun alun välineistöllä ja taidoilla olisi ollut haastavaa kenelle tahansa tuon ajan elokuvantekijälle. Tehtävästä olisivat kenties voineet suoriutua kiitettävästi italialaiset tai terävimmän kärjen amerikkalaiset ohjaajat, mutta Independenta Româniein nimiinsä ottanut Aristide Demetriade (yhdessä Grigore Brezeanun kanssa) ei lukeutunut alan parhaimpiin. Niinpä lopputulos on kaukana onnistuneesta: yhdellä kameralla ja staattisilla kuvakulmilla tallennetut tapahtumat ovat laimeita, näyttelijätyöskentely amatöörimäistä (avustajat eivät malta kaikissa kuolinkohtauksissa pysyä edes aloillaan) ja sotakohtaukset kuin paikallisella hiekkakuopalla tehtyjä. Dynamiikka on olematonta ja pahimmassa tapauksessa turkkilaiset lähtevät välitekstin mukaan vastahyökkäykseen, mutta kuvassa nähdään, kuinka upseerit jakavat kahden minuutin ajan komentolappusia toisilleen ennen kuin mitään konkreettista tapahtuu. Loppua kohden meno hieman paranee, mutta ei riittävästi. Täydelliseltä epäonnistumiselta elokuvan pelastaa selkeät, tapahtumat etukäteen selittävät välitekstit, joita ilman Independenta Românieita olisi mahdoton seurata.
Nykykatsojan näkökulmasta huolimatta elokuva oli valtaisa aikalaismenestys. Bukarestissa sillä oli jopa 4-5 näytöstä päivässä, eikä suosio pysähtynyt vain kotimaan rajoille, vaan elokuvaa esitettiin myös monessa Keski-Euroopan maassa. Suosio ei ollut kuitenkaan kestävää, sillä tänä päivänä Independenta Româniein maine on lähestulkoon olematon ja katsojille se näyttäytyy vain erikoisena ja alkeellisena kuriositeettina mykän elokuvan varhaisvuosien ajoilta.
Tuotanto: Societatea Filmului de Arta Leon Popescu
Ohjaus: Aristide Demetriade (ja Grigore Brezeanu)
Käsikirjoitus: Aristide Demetriade, Petre Liciu (Constantin Nottaran tarinasta)
Kuvaus: Frank Daniau-Johnston
Leikkaus: Aristide Demetriade
Näyttelijät: Aristide Demetriade (Carol I), Constanta Demetriade (prinsessa Elisabeta), Constantin Nottara (Osman Pašša), Pepi Machaer (Tarul Alexandru II), Aurel Athanasescu (Penes Curcanul), Jeny Metaxa-Doro (Rodica)