SUOSIKKIELOKUVAT VUOSITTAIN

1913


ETUSIVU
ARVOSTELUT
ARTIKKELIT
JULKAISUT
KIRJAT
LYHYTELOKUVAT
LINKKEJÄ

Twitterissä liikkui vuoden 2019 lopulla kysely eri vuosien suosikkielokuvista. En muista aiemmin tehneeni tuollaisia listoja, mutta koska puuha osoittautui sen verran hauskaksi, otin itsekin osaa kyselyketjuun. Listasin siihen alun perin suosikkejani vuosilta 1900-1930, mutta koska lyhytelokuvat ovat minulle vielä suhteellisen tuntematonta aluetta, päätin jättää elokuvan varhaiset vuodet sikseen. Tälle sivulle olen valinnut kolme merkkiteosta vuodelta 1913. Arvostelut on otettu vuonna 2018 ilmestyneestä kirjastani 1000 Mykkäelokuvaa: Sirpaleita elokuvan kulta-ajalta (Kustantamo Helmivyö) ja sen työn alla olevasta jatko-osasta.



Albert Capellani: Yhteiskunnan kurjia (Les Misérables)
Victor Hugon romaaneja on kuvattu useasti, suosituimpia tarinoita jopa kymmeniä kertoja. Kirjailijan kuuluisin romaani Kurjat (ilm. 1862, suom. 1908) saatettiin valkokankaalle ensimmäisen kerran Yhdysvalloissa jo vuonna 1909, mutta vasta toista filmausversiota voidaan pitää merkittävänä. Ranskalaisen Albert Capellanin vuonna 1913 ensi-iltansa saanut Yhteiskunnan kurjia oli ylittämätön monella tavalla: se oli lähes kolmen tunnin kestossaan paitsi odottamattoman pitkä, toteutuksessaan myös tavallista tinkimättömämpi ja kunnianhimoisempi. Lopputuloksena on täyteläinen ja loistelias taideteos, yksi koko maailman elokuvan kulmakivistä.

Neljään kahdesta osasta koostuvaan jaksoon jaettu elokuva kattaa Jean Valjeanin koko tarinan aina ensimmäisestä rikoksesta vanhuuteen ja kuolemaan. Juonen tärkeimmät kohdat on valjastettu elokuvan käyttöön oivallisesti ja vankilaan tuomitun Valjeanin ja häntä takaa-ajavan poliisitarkastaja Javertin kujanjuoksu kantaa jännittävänä läpi koko teoksen. Tuotantopuolella ei ole tingitty ja vaikka meno onkin paikoin teatterimaista, kokonaisuus ei ole missään nimessä jäykkää suorittamista, vaan sulavaa, ajan yleisten normien yläpuolelle nousevaa elokuvaa. Tapahtumat kerrotaan väliteksteissä etukäteen, kuten tuohon aikaan oli tapana.

Kaikkien keskeisten hahmojen kohtalot käydään läpi aikakaudelle epätavallisen perusteellisesti ja jokainen heistä jää hyvin myös katsojan mieleen. Nimivahva näyttelijäluettelo vilisee Henry Kraussin ja Mistinguettin kaltaisia tähtiä ja heistä jokainen tekee tinkimätöntä työtä, roolin merkittävyydestä piittaamatta.

Tuotanto: Société Cinématographique des Auteurs et Gens de Lettres (S. C. A. G. L.). Ohjaus: Albert Capellani. Käsikirjoitus: Paul Capellani (Victor Hugon romaanista). Kuvaus: Louis Forestier, Karémine Mérobian, Pierre Trimbach. Lavastus: Henri Ménessier.
Näyttelijät Henry Krauss (Jean Valjean), Henri Étiévant (Javert), Léon Bernard (Myriel), Maria Ventura (Fantine), Maria Fromet (Cosette), Gaudin (Gavroche), Mistinguett (Éponine), Gabriel de Gravone (Marius).

Les Misérables                  Les Misérables


Stellan Rye & Paul Wegener: Prahan ylioppilas (Der Student von Prag)
Kaksoisolentoteemaa ja identiteetin menettämisen pelkoa käsittelevä Prahan ylioppilas on aavemainen kertomus peilikuvansa omituiselle velholle luovuttavasta opiskelijasta, Balduinista. Vastineeksi Balduin saa suuren summan rahaa, jonka avulla hän pääsee ihailemansa kreivittären seurapiireihin ja tämän suosioon. Teknisesti elokuva on tyypillinen aikakautensa tuote puoli- ja kokokuvineen, mutta Prahassa suoritettujen kuvausten ansiosta siihen on tarttunut ainutlaatuista kadonneen maailman tunnelmaa. Balduinin ja hänen peilikuvansa kohtaaminen vanhalla juutalaisella hautausmaalla lukeutuu elokuvan kohokohtiin, mutta myös heidän kohtaamisensa korttipöydässä on unohtumaton. Saksan armeijaan sodan syttymisen jälkeen liittynyt tanskalaisohjaaja Stellan Rye kaatui seuraavana vuonna Ranskassa.

Tuotanto: Deutsche Bioscop GmbH. Ohjaus: Stellan Rye, Paul Wegener. Käsikirjoitus: Hanns Heinz Ewers. Kuvaus: Guido Seeber. Lavastus: Robert A. Dietrich, Klaus Richter. Puvustus: Robert A. Dietrich, Klaus Richter. Musiikki: Joseph Weiss.
Näyttelijät: Paul Wegener (Balduin), John Gottowt (Scapinelli), Grete Berger (kreivitär Margit von Schwarzenberg), Lyda Salmonova (Lyduschka), Lothar Körner (kreivi von Schwarzenberg), Fritz Weidemann (paroni Waldis-Schwarzenberg).

Der Student von Prag                  Der Student von Prag


Victor Sjöström: Ingeborg Holm
Yksi seitsemännen taiteen varhaisimmista maata järisyttäneistä teoksista syntyi puolivahingossa. Victor Sjöström oli hylännyt aiheen filmaamisen jo kertaalleen, mutta palasi sen pariin, koska tuotantoyhtiön oli keksittävä pääosaesittäjä Hilda Borgströmille rooli ennen hänen kalliin sopimuksensa purkautumista. Silloin Sjöström muisti tarinan kauppiasperheen rouvasta, joka miehensä kuoltua menettää ensin liikkeensä, sitten kotinsa ja lapsensa ja lopulta järkensä. Melodramaattisuus ei liiemmin häiritse, sillä Sjöström kuljettaa tarinaa vaivattomasti ja Borgström eläytyy rooliinsa vähäleisesti tehden siitä juuri niin aidon kuin kuvitella saattaa. Sosiaalityöntekijöiden esittäminen yksinkertaisen kylmäkiskoisina ja sydämettöminä hahmoina on pieni kauneusvirhe muuten mestarillisessa kokonaisuudessa.

Tuotanto: Svenska Biografteatern. Ohjaus: Victor Sjöström. Käsikirjoitus: Victor Sjöström (Nils Krokin näytelmästä). Kuvaus: Henrik Jaenzon.
Näyttelijät: Hilda Borgström (Ingeborg Holm), Aron Lindgren (hänen miehensä), Georg Grönroos (köyhäintalon johtaja), William Larsson (nimismies), Richard Lund (köyhäintalon lääkäri), Eric Lindholm (myymäläapulainen), Aron Lindgren (Erik, Ingeborgin poika aikuisena), Bertil Malmsted (Erik lapsena).

Ingeborg Holm                  Ingeborg Holm


© 2.2.2020 Kari Glödstaf