SUOSIKKIELOKUVAT VUOSITTAIN

1920


ETUSIVU
ARVOSTELUT
ARTIKKELIT
JULKAISUT
KIRJAT
LYHYTELOKUVAT
LINKKEJÄ

Twitterissä liikkui vuoden 2019 lopulla kysely eri vuosien suosikkielokuvista. En muista aiemmin tehneeni tuollaisia listoja, mutta koska puuha osoittautui sen verran hauskaksi, otin itsekin osaa kyselyketjuun. Listasin siihen alun perin suosikkejani vuosilta 1900-1930, mutta koska lyhytelokuvat ovat minulle vielä suhteellisen tuntematonta aluetta, päätin jättää elokuvan varhaiset vuodet sikseen. Tälle sivulle olen valinnut kolme merkkiteosta vuodelta 1920. Arvostelut on otettu vuonna 2018 ilmestyneestä kirjastani 1000 Mykkäelokuvaa: Sirpaleita elokuvan kulta-ajalta (Kustantamo Helmivyö) ja sen työn alla olevasta jatko-osasta.



Karlheinz Martin: Von morgens bis mitternachts
Saksalaisen elokuvataiteen tuntematon helmi, ekspressionistinen kauhukuva maailmasta, jossa korruptio ja rahanhimo ovat ulottaneet lonkeronsa yhteiskunnan joka luokkaan ja jossa viattominkin on ostettavissa. Tarinan päähenkilö on työnantajaltaan suuren summan rahaa kavaltava pankkivirkailija. Hän tarjoaa rahoja niitä tarvitsevalle naiselle, mutta saatuaan tältä pakit, päättää pitää rahat itsellään. Samalla hän huomaa, kuinka tylsää hänen elämänsä oikein onkaan. Hän hylkää perheensä ja antautuu uhkapeleille ja nautinnoille, välittämättä vähääkään niskaansa hengittävästä virkavallasta.

Von morgens bis mitternachts oli menestynyt teatterinäytelmänä, mutta elokuvaversiolle kävi huonommin. Se ei saanut ilmestyessään edes levitystä kotimaassaan, vaan sitä esitettiin ainoastaan Japanissa. Siellä se sai hyvän vastaanoton ja elokuvasta säilynyt nitraattifilmi toimi 1950-luvun lopulla tehdyn restauroinnin pohjana, tosin alun perin ilman välitekstejä, sillä ne eivät olleet säilyneet – vasta vuonna 1987 löytynyt sensuurikortti mahdollisti välitekstien rekonstruoinnin. Viime vuosikymmenten aikana Von morgens bis mitternachts on palannut hitaasti, mutta varmasti elokuvaharrastajien tietoisuuteen.

Tuotanto: Ilag-Film. Ohjaus: Karlheinz Martin. Käsikirjoitus: Karlheinz Martin, Herbert Juttke (Georg Kaiserin näytelmästä). Kuvaus: Carl Hoffmann. Lavastus: Robert Neppach. Puvustus: Robert Neppach.
Näyttelijät: Ernst Deutsch (pankkivirkailija), Erna Morena (nuori nainen), Hans Heinrich von Twardowski (tämän miesystävä), Roma Bahn (tytär/kerjäläinen/Pelastusarmeijan työntekijä/prostituoitu), Adolf Edgar Licho (lihava herra), Frida Richard (isoäiti), Eberhard Wrede (pankinjohtaja).

Von morgens bis mitternachts                  Von morgens bis mitternachts


Victor Sjöström: Karin Ingmarintytär
Selma Lagerlöfin komeasta Jerusalem-romaanista (1901-1902) tehtiin kaikkiaan neljä elokuvaa, joista Victor Sjöström ohjasi kaksi ensimmäistä ja Gustaf Molander kaksi jälkimmäistä. Sjöström aloitti sarjan Ingmarin pojilla (1919), jota seurasi seuraavana vuonna valmistunut Karin Ingmarintytär. Se kertoo isänsä Iso-Ingmarin kuoleman jälkeen kotitilan perineestä tyttärestä, jonka hulttiomainen aviomies alkaa juoda tilaa vasaran alle pian hääkellojen soinnin tauottua. Vaikka Karinin episodi on alkuperäisteoksessa vain parinkymmenen sivun mittainen, rakentaa Sjöström siitä lavean, dramaattisesti vahvan kertomuksen naisesta, joka ottaa lopulta muiden mielipiteistä välittämättä sen, mikä hänelle kuuluu ja minkä hän ansaitsee.

Karin Ingmarintytär rakentuu dramaturgisesti kolmeen osaan. Kaksi näistä päättyy onnettomuuden kautta kuolemaan, mutta kolmannessa rakkaus nousee kaiken surun ja tuskan ylle luoden uskoa uuteen, parempaan tulevaisuuteen. Rakenteesta tulee mieleen F. W. Murnaun Auringonnousu (1927) ja sen vuorokausirytmi: Ison-Ingmarin tarina (päivä, joka päättyy iltaan), Karinin avioliitto (yö) ja uusi rakkaus (aamu). Näyttelijäsuoritukset ovat hienoja, ajankuvaus tarkasti mallinnettu ja hienostuneesti toteutettu loppukohtaus saa katsojan suupielet kääntymään hymyyn.

Tuotanto: Svenska Biografteatern. Ohjaus: Victor Sjöström. Käsikirjoitus: Victor Sjöström, Ester Julin (Selma Lagerlöfin romaanin Jerusalem pohjalta). Kuvaus: Henrik Jaenzon, Gustaf Boge. Lavastus: Axel Esbensen. Puvustus: Isak Olsson.
Näyttelijät: Tora Teje (Karin Ingmarintytär), Nils Lundell (Eljas Elof Ersson, hänen miehensä), Victor Sjöström (Iso-Ingmar), Bertil Malmsted (Pikku-Ingmar), Tor Weiden (Tims Halvor), Emil Fjelström (Vahva-Ingmar), Carl Browallius (Eljaksen isä).

Karin Ingmarsdotter                  Karin Ingmarsdotter


Robert Wiene: Tohtori Caligarin kabinetti
Tohtori Caligarin kabinetti on persoonallisesti toteutettu kertomus pikkukaupunkia terrorisoivasta murhaajasta. Käsikirjoittajien pasifistinen tarina muutettiin kehyskertomuksen myötä mielipuolen houreeksi, jossa kukaan eikä mikään ole lopulta sitä miltä näyttää. Kekseliäistä lavasteista vastanneet Hermann Warm, Walter Röhrig sekä Walter Reimann kohosivat Caligarin myötä suuren yleisön tietoisuuteen ja rikastuttivat saksalaista elokuvaa useissa merkittävissä tuotannoissa. Werner Krauss tulkitsee mielipuolisen oloista Caligaria unohtumattomasti, varjoissa liikkuva kuoleman enkeli Cesare on puolestaan Conrad Veidtin suurimpia rooleja.

Vaikka elokuvaa pidetäänkin tänä päivänä yhtenä merkittävimmistä mykkäelokuvista, sai se ilmestyessään hyvin ristiriitaisen vastaanoton. Yksi elokuvaa suuresti inhonneista oli Sergei Eisenstein, jonka mukaan "Tohtori Caligarin kabinetti on taiteemme tervehenkisen ja inhimillisen alun barbaarinen juhla, terveiden elokuvataiteellisten lähtökohtien veljeshauta, mykän hysteerisen toiminnan, väritettyjen kankaiden, töherrettyjen kulissien, maalailtujen kasvojen, perverssien vääristymien ja tekojen sekä hirviömäisten kauheuksien yhdistelmä."

Tuotanto: Decla-Bioscop AG. Tuottaja: Erich Pommer. Ohjaus: Robert Wiene. Käsikirjoitus: Hans Janowitz, Carl Mayer. Kuvaus: Willy Hameister. Lavastus: Walter Reimann, Walter Röhrig, Hermann Warm. Musiikki: Giuseppe Becce (Saksa), Erno Rapee (USA). Puvustus: Walter Reimann.
Näyttelijät: Werner Krauss (tri Caligari), Conrad Veidt (Cesare), Lil Dagover (Jane Olsen), Friedrich Fehér (Francis), Hans Heinrich v. Twardowski (Alan), Rudolf Lettinger (tri Olsen).

Das Kabinett des Doktor Caligari                  Das Kabinett des Doktor. Caligari


© 5.2.2020 Kari Glödstaf