THE BELLS
Amerikkalainen mykkäkauhu on sen verran harvinaista herkkua, että ainoatakaan lajityypin edustajaa ei auta ohittaa, mikäli mahdollisuus vain sellaisen näkemiseen tulee. Etukäteen erityisen kiinnostavalta tuntuu James Youngin ohjaama The Bells, jonka näyttelijäkaarti kestää vertailun monen kuuluisammankin kauhuelokuvan kanssa: Lionel Barrymore, Gustav von Seyffertitz sekä Boris Karloff nostavat odotukset korkealle. Ehkä liiankin korkealle, sillä sympaattisuudestaan huolimatta The Bells on kokonaisuutena varsin keskinkertainen teos.
Mathias (Barrymore) on mukava mies, mutta liiketoimista hän ei tiedä mitään – jos tietäisi, hänen ei tarvitsisi olla veloissa pahansuovalle Jerome Frantzille (von Seyffertitz), joka suunnittelee ajavansa Mathiaksen perikatoon ja ottavansa haltuun tämän ylläpitämän majatalon ja myllyn. Mathias on hyvää vauhtia luisumassa kohti vararikkoa, kun Frantz ehdottaa hänelle tyttären (Lola Todd) tarjoamista velkojen vastineeksi. Mathias kieltäytyy kaupasta, vaikka hän tietää, että pian kaikki on mennyttä. Lopulta hän ajautuu epätoivoiseen tekoon.
Suosittuun teatterinäytelmään pohjautuvaa The Bellsiä markkinoidaan kauhuelokuvana, mutta oikeammin kyseessä on murhalla höystetty melodraama. Edgar Allan Poen tarinoiden henkeä kunnioittavan elokuvan lopputulos on hyvin kaksijakoinen: kaikki Mathiaksen epätoivon ympärille kerätyt elementit toimivat erittäin hyvin, mutta muilta osin tarina on mitätön ja tylsä. Harhanäyt, unet ja murhatun miehen aaveen ilmestymiset ovat edelleen tyylikkään näköisiä – erityisen hieno on kohtaus, jossa Mathiaksen kädet tahrautuvat vereen aivan itsestään. Arkidraaman kuvaaminen on sen sijaan jäänyt vähemmälle huomiolle, ja Mathiaksen tyttären ja tämän rakastetun (Eddie Phillips) välinen suhde jää turhan irralliseksi.
Elokuvassa esiintyvää, hyvin caligarimaisen oloista hypnotisoijaa näyttelee seuraavalla vuosikymmenellä Frankensteinin hirviötä menestyksekkäästi esittänyt Boris Karloff. On mielenkiintoista huomata, kuinka The Bellsin valmistumisen aikaan vielä täysin tuntematon Karloff on 2000-luvun mainosmiesten toimesta nostettu eturiviin Lionel Barrymoren rinnalle, vaikka tulevan kauhuelokuvatähden osuus lopullisessa elokuvassa jää muutamaan kohtaukseen, eikä häntä edes mainita elokuvan alkuteksteissä. Ratkaisu on kuitenkin ymmärrettävä, sillä ilman Karloffin nimellä ratsastamista The Bells olisi voinut hyvinkin jäädä arkiston hyllylle pölyttymään. Harmi vain, ettei Karloff pääse millään tapaa irrottelemaan roolissaan, vaan joutuu tyytymään täydelliseen sivuosaan.
The Bells on kahden miehen näytös. Lionel Barrymore on pätevä epätoivoisen majatalonpitäjän roolissa ja erityisen komeasti hän esittää kohtaukset, joissa syyllisyys ja mielen järkkyminen nousevat pintaan. Gustav von Seyffertitz on myös onnistunut valinta tahollaan, vaikka Jerome Frantzin hahmosta katoaakin suurin mielenkiinto siinä vaiheessa, kun Mathias maksaa hänelle velkansa. Muissa näyttelijöissä ei ole juuri muisteltavaa, Eddie Phillips kylässä järjestystä pitävänä nuorena santarmina ja Mathiaksen tyttären aviomiehenä on kuin köyhän miehen Ramon Novarro.
The Bells on elokuva, jossa olisi ollut muiden amerikkalaisten mykkäkauhisteluiden tavoin potentiaalia huomattavasti enempäänkin. James Youngin ohjauksessa ei ole suuremmin moittimista, mutta tarinaan olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota: en tiedä millainen on alkuperäinen näytelmä, mutta elokuvaversiossa kaikki huomio menee Mathiaksen mielen järkkymisen ympärillä pyörimiseen, eikä eväitä riitä enää muuhun. Kuriositeettitapaus, joka kiinnostanee ainakin kaikkia Boris Karloffin elokuvien ystäviä.
Tuotanto: Chadwick Pictures Corporation
Ohjaus: James Young
Käsikirjoitus: James Young (pohjana Leopold Lewisin adaptaatio Alexandre Chatrian ja Emile Erckmannin näytelmästä)
Kuvaus: L. William O'Connell
Näyttelijät: Lionel Barrymore (Mathias), Caroline Frances Cooke (Catharine), Gustav von Seyffertitz (Jerome Frantz), Lorimer Johnston (Hans), Eddie Phillips (Christian), Lola Todd (Annette), Laura Lavarnie (ennustaja), Boris Karloff (hypnotisoija), John George (hänen avustajansa)