Tide of Empire

SUURVALLAN MYRSKYAALTO


ETUSIVU
ARVOSTELUT
ARTIKKELIT
JULKAISUT
KIRJAT
LYHYTELOKUVAT
LINKKEJÄ

Mykkäelokuva oli tullut Yhdysvalloissa tiensä päähän vuonna 1929 ja niitä tehtiin ainoastaan pienempien esityspaikkakuntien teattereiden kunnollisen äänilaitteiston olemattomuuden vuoksi. Mitään suuria menestyksiä ne eivät enää olleet, sillä yleisö janosi lähes poikkeuksetta äänielokuvia. Monet viimeisistä mykkäelokuvatuotannoista painuivatkin siksi unholaan, niiden joukossa myös Metro-Goldwyn-Mayerin viimeinen mykkäelokuvawestern Suurvallan myrskyaalto. Elokuvaa ei liiemmin mainostettu edes silloin, kun se julkaistiin osana Warner Archive Collectionin MOD-sarjaa vuonna 2010.

Allan Dwanin ohjaama elokuva alkaa maininnalla vuodesta 1542, jolloin Juan Rodriguez Cabrillo saapui Kaliforniaan. Tästä siirrytään pikavauhtia 300 vuotta eteenpäin aikaan, jolloin Kaliforniaa asuttivat suuret karjaparonit perheineen. Vuoden 1849 kultarynnäkkö muutti kuitenkin kaiken ja pian alueelle saapui monenkirjavaa väkeä rikollisista, huijareista ja onnenonkijoista lähtien. Tämä muutti alueen rakennetta pysyvästi ja vanhat mahtisuvut joutuivat väistymään uusien tulokkaiden tieltä.

Tide of Empire                  Tide of Empire

Heidän joukkoonsa kuuluu myös seikkailija Dermod D’Arcy (George Duryea), joka osallistuu laukkakilpailuihin ja voittaa sen myötä ikääntyvän Don Jose Guerreron (George Fawcett) suurtilan itselleen. D’Arcy ei halua kuitenkaan häätää vanhoja asukkaita pois, vaan ennemminkin jäädä tilalle ja naida Don Josen kauniin tyttären (Renée Adorée). Asiat eivät kuitenkaan etene suunnitelmien mukaan ja ennen pitkää yhtä jos toistakin ollaan ripustamassa köyden jatkoksi, ennen kuin kaikki saadaan luovittua kuntoon.

Tuotantopuolessa ei ole valittamista, vaan ulkoasultaan elokuva täyttää kaikki M-G-M:n kultapölyllä silattujen historiallisten draamojen vaatimukset. Suhteellisen nimekäs näyttelijäryhmä esiintyy edukseen, vaikka itse olisin kiinnittänyt miespääosaan jonkun Duryeaa karismaattisemman henkilön. Kuvat ovat kauttaaltaan komeita ja toimintaakin on mukana aivan riittävästi, joskin ilmeisesti esityskopion viimeistä kelaa on lyhennetty alkuperäisestä – ainakaan paljon puhuttua Buster Keatonin esiintymistä ei tässä versiossa ole.

Suurvallan myrskyaalto menestyi heikosti lippuluukuilla. Liekö syy ollut kuitenkaan pelkästään äänielokuvan, sillä tätä – kuten monia muitakin suurten studioiden viimeisiä tuotantoja – katsoessa huomaa niiden olleen valjastettu pelkän rahan tekemiseen. Koristeellisesta ulkoasusta ei nimittäin ole juonen heikkouksien ja ennalta-arvattavuuksien peittäjäksi, eikä Dwanista suuren draaman rakentajaksi. Don Josen tilan ja sen asukkaiden kohtalo jää vaisuksi, eikä vanhan ja uuden maailmankuvan törmäyksestä saada irti juuri perusdraamaa enempää. Aihioita olisi ollut suureenkin teokseen, mutta nyt kaikki tehdään turhan turvallisesti ja persoonattomasti lopputuloksen ollessa kevyttä viikonloppuviihdettä.

TIDE OF EMPIRE, 1929 Yhdysvallat

Tuotanto: Metro-Goldwyn-Mayer, Cosmopolitan Productions Ohjaus: Allan Dwan Käsikirjoitus: Waldemar Young (Peter B. Kynen romaanista) Kuvaus: Merritt B. Gerstad Lavastus: Cedric Gibbons Leikkaus: Blanche Sewell Musiikki: Dr. William Axt Puvustus: David Cox Välitekstit: Joe Farnham
Näyttelijät: Renée Adorée (Josephita Guerrero), George Duryea (Dermod D’Arcy), George Fawcett (Don Jose Guerrero), William Collier Jr. (Romauldo Guerrero), Fred Kohler (Cannon), James Bradbury Sr. (B. Jabez Bejabbers Harmon), Paul Hurst (Poppy)



© 7.8.2022 Kari Glödstaf