Traffic in Souls

TRAFFIC IN SOULS


ETUSIVU
ARVOSTELUT
ARTIKKELIT
JULKAISUT
KIRJAT
LYHYTELOKUVAT
LINKKEJÄ

Ennen kuin amerikkalainen elokuvateollisuus siirtyi pysyvästi itärannikolta Hollywoodiin ja alkoi myydä ihmisille unelmia ja todellisuuspakoa, olivat valkokankaalla nähtävät tarinat usein varsin synkkiä ajankohtaiskuvauksia maan sisäisistä asioista. Rikollisuus kukoisti, köyhiä ja siirtolaisia sorrettiin eikä ihmiskauppa ja hyväksikäyttökään olleet vieraita aiheita elokuvantekijöille. Kevin Brownlow on kirjoittanut näistä elokuvista kattavan teoksen Behind the Mask of Innocence, mutta onneksi aikakaudelta löytyy filmejä myös katsottavaksi. Näistä tunnetuimpia on dokumentaarisella otteella toteutettu Traffic in Souls, poliisidraama naiskaupasta, jonka uhriksi päätyy välitekstin mukaan 50 000 tyttöä vuosittain.

Traffic in Soulsin päähenkilö on tarkkasilmäinen komisario Burke, joka pelastaa koko joukon naisia hyväksikäyttäjien kynsistä. Pian tämän jälkeen hänen kihlattunsa pikkusisko katoaa ja Burke aloittaa etsinnät hänen löytämisekseen. Muutamien mutkien kautta hän pääsee naisia kauppaavan rikollisliigan jäljille, jonka johdossa on henkilö, jota kukaan ei varmasti olisi uskonut eikä halunnut sillä paikalla nähdä.

kuva                  kuva

George Loane Tuckerin ohjaama Traffic in Souls ei ole eksakti aikalaiskuvaus, eikä sen tarinalla ole suoraa todellisuuspohjaa. Realistinen ja kiihkoton toteutus sekä uskottavasti luonnostellut henkilöhahmot tekevät kuitenkin vaikutuksen ja ihastuttavat edelleen jopa sellaista katsojaa, jolle ensimmäistä maailmansotaa edeltävät elokuvat näyttäytyvät antiikkisina ja aiheellisesti unohdettuina. Tapahtumat sijoittuvat New Yorkiin, joten mielenkiintoa lisää vielä autenttinen kuvamateriaali suurkaupungin kaduilta.

Tarina itsessään on hyvin siisti ja siloteltu, joten mitään tirkistelymateriaalia ei tältä elokuvalta kannata odottaa. Tämä oli pettymys jo aikalaiskatsojille, joten en ihmettele, jos Traffic in Souls jättää osan nykykatsojistakin tältä osin kylmäksi. Yksinkertainen toteutus staattisine kameroineen ja muutama ammuskelu- ja takaa-ajojakso ei välttämättä riitä kaikille, mutta mikäli tällaiset asiat osaa jättää huomioimatta ja heittäytyä tarinan vietäväksi, huomaa, että puolitoista tuntia menee varsin vauhdikkaasti.

kuva                  kuva

Näyttelijät ovat vakuuttavia. Yli 200 elokuvaa urallaan tehnyt Matt Moore nousee komisario Burken osassa kaikkein selkeimmin esille, eikä miehen työskentelyssä ole lainkaan havaittavissa aikalaisille niin tuttua teatraalisuutta. Niin ikään vaikuttavan uran tehnyt William Welsh ihastuttaa herra Trubusina. Bartonin sisaruksia esittävät Jane Gail (Mary) ja Ethel Grandin (Lorna) täydentävät hyvän ydinryhmän työn ja osoittavat samalla, että jo tuohon aikaan naiselle saattoi tarjota valkokankaalla muutakin osaa kuin tarinan sulostuttamisen.

Traffic in Souls merkitsi melkoista rahavirtaa Universal-yhtiön edeltäjälle, Independent Moving Picturesille, sillä elokuva menestyi erinomaisesti ja jo avajaisviikolla sitä esitettiin kymmenille tuhansille katsojille ympäri maata. Katsomoissa kerrotaan olleen erityisen paljon nuoria naisia, joten ihmiskaupasta kertovalle elokuvalle oli selkeästi tilausta. Hyvä niin, sillä ehkäpä elokuvan suuri suosio on edesauttanut sen säilyttämistä ja kunnostamista jälkipolvia varten? Kyseessä on nimittäin keskivertoja aikalaistuotantoja parempi teos, jonka seurassa on helppo viettää puolitoista tuntia.

TRAFFIC IN SOULS, 1913 Yhdysvallat

Tuotanto: Independent Moving Pictures Company of America (IMP) Ohjaus: George Loane Tucker Käsikirjoitus: Walter McNamara (George Loane Tuckerin tarinasta) Kuvaus: Henry Alder Leach Leikkaus: Jack Cohn
Näyttelijät: Jane Gail (Mary Barton), Ethel Grandin (Lorna Barton), William H. Turner (heidän isänsä), Matt Moore (komisario Burke), William Welsh (William Trubus), Hudson Lyston (rouva Trubus), Irene Wallace (Alice Trubus), William Cavanaugh (Bill Bradshaw), Laura Huntley (maalaistyttö), Flora Nason, Vera Hansey (ruotsalaiset siirtolaistytöt)



© 15.3.2013 Kari Glödstaf