Yleisteokset

Richard Abel: French Cinema: The First Wave 1915-1929

Ranskalaisen mykkäelokuvan taustat, elokuvat ja tekijät kaikki yhteen niputettuna teoksessa, joka ei jätä lukijaansa kylmäksi. Erinomaisia analyysejä sekä runsaasti triviaa sisältävä järkäle kuuluu jokaisen mykkäelokuvaharrastajan hankintalistalle. (672 s.)

Antti Alanen: MMM Elokuvaopas

Moni elokuvaharrastaja tuntuu pitävän Steven Jay Schneiderin 1001 elokuvaa jonkinlaisena ohjenuorana mitä hyviin elokuviin tulee, mutta harva tuntuu huomioivan suomalaisen elokuvatutkijan Antti Alasen MMM – Elokuvaoppaan olemassaoloa juuri lainkaan. Vaikka Alasen esittelytekstit ovat joidenkin nimikkeiden kohdalla valitettavan lyhyitä, on hänen näkemyksensä laaja-alaisempi ja vähemmän yleisöä kosiskeleva. Mukana on myös yli 150 mykkäelokuvaa, mukana tuntemattomampiakin nimikkeitä. Kirjan ensimmäinen laitos ilmestyi vuonna 1995 (1000 elokuvaa) ja toinen 2005 (1100 elokuvaa). Seuraavaa laitosta odotellessa kannattaa lukaista tämä läpi. (648 s.)

Richard J. Anobile: Buster Keaton’s The General

Yli 2100 stillistä koostuva kuvakirja käy Buster Keatonin rakastetun Kenraali-klassikon läpi alkuteksteistä loppuun hieman samankaltaisesti kuin Herman G. Weinbergin huomattavasti paremmat The Complete Greed ja The Complete Wedding March. Mukavahan tätä on selailla, mutta informatiivinen arvo on varsin vaatimaton. (256 s.)

Kevin Brownlow & John Kobal: Hollywood: The Pioneers

Miksi Hollywood syntyi ja kuinka siitä tuli sellainen unelmakaupunki, jollaisena se nykypäivänä tunnetaan? Koko mykkäkauden kattava katsaus amerikkalaisen elokuvateollisuuden sydämeen on Brownlown tapaan informatiivinen ja erittäin kiinnostavasti esitetty kokonaisuus, jonka kruunaa runsas valokuvagalleria niin elokuvista kuin kulissien takaakin. (272 s.)

Kevin Brownlow: The Parade's Gone By...

Kevin Brownlown kuuluisin teos on todellinen aikamatka mykän elokuvan maailmaan, sillä tekijän haastateltavina ovat olleet monet amerikkalaisen mykkäelokuvan suurista nimistä. Mukana myös kappale eurooppalaisesta mykkäelokuvasta sekä Abel Gancesta, kirjailijan suuresta innoittajasta. Ainoa kauneusvirhe on, ettei koko teoksessa ole mainintaa Clara Bowsta. (577 s.)

Suresh Chabria (ed.): Light of Asia: Indian Silent Cinema 1912-1934

Intialaista mykkäelokuvaa käsittelevät kirjat ovat verrattain vähissä, mutta eipä ole aikakauden elokuviakaan liiemmin saatavilla. Intialaiset elokuvat olivat vahvasti esillä Le Giornate del Cinema Muton ohjelmistossa vuonna 1994, jonka esittelykappale tämä kirja on. Maan elokuvan ensimmäisiä vuosia valottavan historiikin lisäksi kirjassa on kattavat filmografiat, runsas kuvitus ja paljon informaatiota. (235 s.)

Phillip Dye: Lost Cleopatra: A Tale of Ancient Hollywood *

Phillip Dyen tutkimusretki vuonna 1917 valmistuneen Hollywood-spektaakkelin maailmaan alkaa erittäin kiinnostavasti, mutta turhan lavea ja nippelitietoa täynnä oleva teos hukuttaa lukijansa kaiken trivian alle. Silti tutustumisen arvoinen teos kaikille aihepiiristä kiinnostuneille. (479 s.)

Lotte H. Eisner: The Haunted Screen

Siegfried Kracauerin Caligarista Hitleriin –teoksen ohella keskeisimpiä ja tärkeimpiä saksalaisesta mykkäelokuvasta kirjoitettuja kirjoja. Eisner käy mykän aikakauden teoksia perusteellisesti läpi, myös pienemmät ja tuntemattomammat elokuvat saavat palstatilaa. Elokuvien luokittelu eri ryhmiin on selkeää, mukana myös runsaasti korkealaatuisia valokuvia. Pakkohankinta ainakin saksalaisesta mykkäelokuvasta kiinnostuneelle. (360 s.)

William K. Everson: American Silent Film

Amerikkalaisen mykkäelokuvan perusteos, kattava läpileikkaus maan elokuvateollisuudesta sen ensimmäisistä askelista lähtien. Suurimman huomion saa luonnollisesti D. W. Griffith. Mukana myös kohtalainen määrä valokuvia, mutta ainakin pehmeäkantisessa laitoksessa niiden laadussa on paikoin toivomisen varaa. (387 s.)

Juho Gartz: Mykät koomikot

Suomalaisen elokuvan leikkaajamestari vie lukijan kiehtovalle matkalle mykän komedian maailmaan. Gartzin komea kirja esittelee koko joukon aikakautensa tähtiä aina suurimmista taitureista jo vuosikymmeniä sitten unohduksiin painuneisiin tuntemattomuuksiin. Kotimaisen elokuvakirjallisuuden perusteoksia, tärkeä tietokirja jokaiselle mykkäkomediasta kiinnostuneelle. (158 s.)

Steve Haberman: Chronicles of Terror: Silent Screams

Kahdeksaan lukuun jaettu mykän kauhuelokuvan tutkielma jättää moitteen sanaa tuskin kenellekään. Kirjoittaja tutkailee yhtä tarkasti niin amerikkalaista kuin eurooppalaistakin kauhuelokuvaa ja käsittelee kohteekseen valitsemansa elokuvat pikkutarkasti ja huolella. Jokaisen kauhuelokuvan historiasta kiinnostuneen pakkohankinta on myös erinomainen hakuteos. (240 s.)

Sven Hirn: Kuvat elävät

Tarkka, kattava ja valtavasti nippelitietoa sisältävä teos kuljettaa lukijansa autonomian ajan Suomeen ja sen elokuvamaailmaan, jota tarkastellaan maamme suurten kaupunkien elokuvateatterien kautta. Millainen ohjelmisto houkutteli katsojia, kuinka sensuuri tarrasi elokuviin, kuka oli tähti, millaisia esitykset olivat Viipurissa verrattuna vaikkapa Ouluun tai Kuopioon? Hirn ei ole jättänyt kiveäkään kääntämättä rikkaalla ja antoisalla tutkimusmatkallaan. (285 s.)

Outi Hupaniittu: Biografiliiketoiminnan valtakausi: Toimijuus ja kilpailu suomalaisella elokuva-alalla 1900-1920 -luvuilla

Tutkijatohtori Outi Hupaniitun väitöskirja avartaa autonomian ajan biografiliiketoiminnan saloja kiehtovalla tavalla. Runsaasti uutta tietoa sisältävä teos on painavaa elokuvakirjoitusta kansainväliselläkin tasolla mitattuna. Olisin kaivannut mukaan keskeisimmistä tekijöistä koostuvaa kuvagalleriaa, mutta sen puute on vain vähäinen moite muuten erinomaisessa teoksessa. (525 s.)

Walter Kerr: The Silent Clowns

Mykkäkomedioita käsittelevien kirjojen kantaisä on miellyttävästi kirjoitettu ja runsailla korkeatasoisilla valokuvilla väritetty läpileikkaus elokuvakomedian kulta-ajasta ja sen tekijöistä. Suurimmat tähdet saavat tietenkin suurimmat otsikot, mutta onneksi Kerrillä on tilaa unohdetuimmillekin tekijöille. Tämä kirja on kenties toiminut innoittajana Juho Gartzille hänen tehdessään Mykät koomikot -kirjaansa? Erittäin käyttökelpoinen teos edelleen vuosikymmenistään huolimatta. (365 s.)

Robert K. Klepper: Silent Films 1877-1996: A Critical Guide to 646 Movies

Vuosituhannen vaihteessa kuollut Robert K. Klepper oli erityisesti mykkäelokuvista kiinnostunut elokuvahistorioitsija. Lyhyeksi jääneen kirjoittajanuransa aikana Klepper ehti tehdä kaksi kirjaa, joista tämä järkälemäinen arvostelukirja lienee tunnetumpi. Arvostelujen pituus vaihtelee muutamasta rivistä yli sivun mittaisiin teksteihin. Klepperin valtavirrasta poikkeavat mielipiteet herättävät toisinaan runsaastikin ihmetystä, mutta ”erikoisuuksistaan” huolimatta tämä kirja on erinomainen hakuteos ja informaation aarrearkku kaikille keräilykärpäsen uhriksi joutuneelle. (586 s.)

Peter Kobel and the Library of Congress: Silent Movies: The Birth of Film and the Triumph of Movie Culture

Laadukas läpileikkaus mykän elokuvan vuosista, erityisen hyvä hankita varsinkin aloittelijalle. Valtavasti korkealaatuisia kuvia elokuvista, tähdistä sekä vanhoista julisteista. Perushistoriikin lisäksi esitellään myös tärkeimpiä näyttelijöitä ja ohjaajia ja vaikka kirja onkin amerikkalainen, eivät tekijä ole unohtaneet eurooppalaistakaan elokuvaa. (301 s.)

Siegfried Kracauer: Caligarista Hitleriin

Elokuvahistorian parhaimpia ja tärkeimpiä teoksia. Saksalainen filosofi ja sosiologi, elokuvakriitikko Siegfried Kracauer linkittää saksalaisen elokuvan ja maan historian sekä poliittiset suuntaukset tiukasti yhteen. Äärimmäisen mielenkiintoinen ja informatiivinen teos. Runsaasti triviaa ja taustatietoja saksalaisen elokuvan suuruuden ajoilta. Pakkohankinta. (375 s.)

Jay Leyda: Kino: A History of the Russian and Soviet Film

Venäläisen ja neuvostoliittolaisen elokuvan historia vuodesta 1896 vuoteen 1948 on elokuvahistoriikkien perusteoksia ja edelleenkin varsin mielenkiintoinen, joskin tänä päivänä elokuvatutkimusta on tehty sen verran runsaasti, ettei Jay Leydan kirja ole enää korvaamaton. Parhaimmillaan hänen teoksensa on kartoittaessaan elokuvateollisuuden syntyä ja ensimmäisiä askeleita viime vuosisadan alun Venäjällä. Tuoreen painoksen loppuun on lisätty Looking Back -katsaus, muutaman sivun mittainen tiivistelmä toisen maailmansodan jälkeisistä vuosista. Lisäksi myös kuvakokoelmat, piirroksia ja tuotantotietoja. (513 s.)

Charles Musser: Before the Nickelodeon: Edwin S. Porter and the Edison Manufacturing Company

Mitä olisi amerikkalainen elokuva ilman Thomas A. Edisonia ja ensimmäistä suurta mestariaan Edwin S. Porteria? Elokuvahistorioitsija Charles Musser tekee loistavaa työtä kartoittaessaan elokuvan ensimmäisiä vuosikymmeniä Yhdysvalloissa, jossa meno oli paikoin hyvinkin villiä ja vastuutonta. Edisonin ja Porterin tarinat kulkevat milloin rinnakkain, milloin limittäin, aina kuitenkin selkeästi ja innostavasti. Tämä sopii paremmin kuin hyvin Kinon julkaiseman Edison – The Invention of the Movies 1891-1918 -dvd-kokoelman rinnalle. Parhaita lukemiani elokuvan historiaa käsitteleviä kirjoja. (591 s.)

Jürgen Müller: Movies of the 20s

Enemmänkin kauniilla kuvilla varustettu selailukirja kuin informatiivinen hakuteos. Yli 70 mykkäelokuvaesittelyä ja jokunen äänielokuvakin - mukana mielenkiintoisia ja yllättäviäkin valintoja. Alkusanoina lyhyt katsaus kirjan esittelemään aikakauteen. (480 s.)

Jean Narboni & kumpp.: Henri Langlois: Kolmesataa vuotta elokuvaa

Henri Langlois oli Ranskan elokuva-arkiston perustaja ja cinefiili, jonka erinomaiset kirjoitukset ja haastattelut ovat elokuvatietoa parhaimmillaan ja innostavimmillaan. Langloisin teksteistä välittyy pikkupoikamainen innostus elokuvaan tavalla, joka toimii jokaisen vähänkään vanhemmista elokuvista välittävän kohdalla. Peter von Bagh on kirjoittanut suomalaisen laitoksen esipuheen. (393 s.)

Hannu Salmi: Kadonnut perintö: Näytelmäelokuvan synty Suomessa 1907-1916

Yksi parhaista ja hauskimmista kotimaisista elokuvakirjoista. Asiallinen, valtavasti tietoa tarjoava teos vie lukijansa kiehtovalle matkalle autonomian ajan elokuvamaailmaan, jossa elokuvien tekemisen halu oli pääoman vähyydestä tai taitojen puuttumisesta huolimatta palavaa. Runsaasti kuvia ja henkilöesittelyjä sisältävä on suomalaisen elokuvan historiasta kiinnostuneen harrastajan aarreaitta. Tämän kirjan parissa ei käy aika pitkäksi. (372 s.)

Neil Sinyard: Silent Movies

Olisi väärin sanoa tällaisia kirjoja mahtuvan kolmetoista tusinaan, sillä vaikka Neil Sinyardin mykkäelokuvateos onkin täynnä pelkkää perustietoa ja muualta tuttua triviaa, on se silti toimiva hakuteos sellaiselle lukijalle, jolle aikakausi ei ole niin tuttu. Kirjassa keskitytään amerikkalaiseen elokuvaan, mutta muutama sivu on sentään uhrattu myös eurooppalaisillekin teoksille. Loppuun liitetty elokuvajulistekollaasi on kekseliäs lisä, mutta toteutettu harmillisesti mustavalkoisena. (192 s.)

Suomen elokuva-arkisto (toim.): Suomen kansallisfilmografia 1

Kotimaisten elokuvatutkijoiden kokoama kirjasarja sisältää tarkkaakin tarkempaa tietoa kaikista maassamme tehdyistä elokuvista. Selkeä jaottelu ja runsas kuvitus tekevät kirjoista miellyttäviä lukea. Mukana myös runsaasti menneistä elokuvantekijöistä kertovia artikkeleita. Sarjan 1. osa kattaa vuodet 1907-1935. (690 s.)

Daniel Titley: London After Midnight: The Lost Film *

Kaikkien aikojen ehkäpä himotuimmasta kadonneesta elokuvasta kirjoitettu loistelias teos käy kohteensa läpi jokaiselta kantilta opettaen samalla lukijalleen myös mykän elokuvan aikakauden perusasioita studioiden tulipaloista ja elokuvien tuhoutumisista lähtien. Lukuja kirjassa on yli kymmenen ja kuvia moninkertaisesti enemmän. Tämän jälkeen London After Midnightista on vaikeaa kirjoittaa mitään uutta. Mahdollisesti jopa kaikkien aikojen paras yhtä elokuvaa käsittelevistä teos. (429 s.)

Yuri Tsivian: Silent Witnesses: Russian Films 1908-1919

Jevgeni Bauerin samannimisen mykkäelokuvan mukaan nimetty, erittäin vaikeasti saatavilla oleva teos tsaarinajan Venäjän elokuvista ja tekijöistä. Sisältää säilyneiden venäläisten teosten tuotantotiedot sekä runsaasti aikalaisarvosteluja, valokuvia, triviaa ja kaikkea muuta, mitä venäläisestä mykkäelokuvasta kiinnostunut ylipäätään haluaa ja tarvitsee. Julkaisu on loppuunmyyty ja käytettyjen kirjojen hinnat ovat varsin korkeat. (615 s.)

Kari Uusitalo: Eläviksi syntyneet kuvat

Suomalaisen mykkäelokuvan kultainen kirja, joka muodostaa Suomen kansallisfilmografia 1:n kanssa erinomaisen läpileikkauksen kotimaisen elokuvan alkutaipaleelta. Runsaasti kuvia ja teknistä tietoa. Pokkarikokoista kirjaa löytynee antikvariaateista ja kirjastoista. (231 s.)

Peter von Bagh: Elokuvan historia

Suomalaisen elokuvakirjallisuuden Iso Teos, järkäle, jossa riittää lukemista pitkäksi aikaa. Von Bagh ei perehdy niinkään elokuvatekniikkaan tai tyylisuuntiin, vaan luo katseen tekijöihin ja taitureihin. Myös mykkäelokuva saa laajan ja moniosaisen katsauksen. Valtavasti hienoja valokuvia. Pakko-ostos jokaiselle elokuvan harrastajalle. (735 s.)

Peter von Bagh: Tähtien kirja

Laaja eepos elokuvatähdistä kautta aikojen. Takuuvarma kiinnostuksen kohde kaikille von Baghin kirjojen ystäville: ulkoasultaan näyttävä ja ryhmittelyltään ensiluokkainen teos. Sisältö jättää laajuudestaan huolimatta hieman toivomisen varaa – ehkä vähemmän olisi tässä tapauksessa ollut enemmän? Nyt muutamat tähdet kuitataan parilla rivillä ja pois jätettyjä ovat mm. Janet Gaynor, John Barrymore sekä Lars Hanson, ruotsalaisen mykkäelokuvan suurin miestähti. Kelpo teos, vaikkakaan ei von Baghin parhaimmistoa. (944 s.)

Linda Wada: The Sea Gull

Charles Chaplinin tuottama ja Josef von Sternbergin ohjaama The Woman of the Sea (alkup. The Sea Gull) lienee iäksi kadonnut, mutta onneksi on sentään Linda Wadan rekonstruktiokirjanen. Runsain valokuvin, juoniselostuksin ja elokuvan tekijöiden historiikein varustettu kirja on kultaakin kalliimpi varsinkin jokaiselle aiheesta kiinnostuneelle. Herman G. Weinbergin The Complete Greedin ja The Complete Wedding Marchin veroinen työ. (115 s.)

Edward Wagenknecht: The Films of D. W. Griffith

Runsailla kuvilla varustettu läpileikkaus Griffithin urasta ja elokuvista. Elokuvakirjoja keräävä ei saa tästä välttämättä niin paljoa irti kuin vasta harrastustaan aloitteleva, mutta ei tätä huonoksikaan voi haukkua. Antavathan tällaiset teokset ainakin erilaisia mielipiteitä ja uusia ajatuksia, jos eivät mitään muuta. (276 s.)

Herman G. Weinberg: The Complete Greed

Upea, 400 valokuvalla varustettu teos antaa viitteen siitä, millaiseksi von Stroheim "kirotun elokuvansa" tarkoitti. Koska Greediä ei enää ole alkuperäisessä muodossaan olemassa, on tämä Weinbergin teos kultaakin kalliimpi auttaessaan hahmottamaan von Stroheimin visioiden suuruutta ja nerokkuutta. (383 s.)

Herman G. Weinberg: The Complete Wedding March

Weinbergin toinen suuropus, The Complete Greedin tavoin sadoilla valokuvilla ladattu kuvakirja von Stroheimin toisesta silvotusta mestariteoksesta. Mukana myös kymmenittäin valokuvia keskeneräiseksi jääneestä ja sittemmin tuhoutuneesta jatko-osasta The Honeymoon. (330 s.)

Herman G. Weinberg: Stroheim: A Pictorial Record of His Nine Films

Weinbergin kolmannessa Stroheim-teoksessa ovat tarkkailun alla kaikki mestariohjaajan elokuvat. Lopputulos on vaatimattomampi kuin The Complete -sarjan kirjoissa, mutta kiinnostanee ainakin Stroheimin faneja. Triviaa on yllättävän vähän, ainoastaan tuotantotietojen ja juonitiivistelmien verran. Loppuun kirjoitettu, toteutumattomien projektioiden osuus on mielenkiintoinen, mutta kokonaisuutena tämä teos kuriositeettitapaus, muutaman kolikon arvoinen kirja. (259 s.)

Jordan R. Young: King Vidor’s The Crowd: The Making of a Silent Classic *

King Vidorin vuonna 1928 ohjaaman mestariteoksen tekemisestä kertova kirjanen on laatua kannesta kanteen. Jordan R. Young kirjoittaa aiheestaan kiinnostavasti ja mukaansatempaavasti, höystäen kokonaisuuden mielenkiintoisella trivialla ja runsaalla kuvituksella. Tällaisia teoksia kaipaisi mykän elokuvan maailmasta enemmänkin. (132 s.)