MYKKÄELOKUVAVUOSI 2023

YHTEENVETO


ETUSIVU
ARVOSTELUT
ARTIKKELIT
JULKAISUT
KIRJAT
LYHYTELOKUVAT
LINKKEJÄ

Vuosi vaihtui viime yönä uuteen. On jälleen aika summata edellisen vuodet tekemiset ja tekemättä jättämiset, ostetut ja kaupan hyllylle hylätyt tuotteet sekä kirjoitukset ja poispyyhityt tekstit.

Mennyt vuosi oli mykkäelokuvien suhteen omalla kohdallani varsin tavanomainen. Kirjapuolella sijoitin rahani Pordenonen vanhoihin katalogeihin, jotka ovatkin aivan parasta mykkäelokuvaluettavaa. Kävin kaksilla aiheelle pyhitetyillä festivaaleilla, seurasin Bonnin mykkäelokuvajuhlien striimejä, paikkailin elokuvakokoelmaani syntyneitä aukkoja ja pidin mykkäelokuviin liittyviä esitelmiä Kotkassa, Kouvolassa, Lappeenrannassa ja Oulussa. Kirjoittelin satunnaisesti tekstejä tänne nettiin ja sain pari artikkelia julkaistuksi Filmihullussa ja Kulttuurivihkoissa. Viimeistelin myös Teuvo Puro -kirjaprojektini ja Forssan Mykkäelokuvafestivaalien historiikin.

Mykkäelokuva voi maailmalla varsin hyvin. Festivaalit houkuttelevat yleisöä vuosi toisensa jälkeen, johtotähtinään Bolognan Il Cinema Ritrovato kesäkuussa ja Pordenonen Le Giornate del Cinema Muto lokakuussa. Pohjoismaisia mykkäelokuvatapahtumia järjestetään ainakin Kööpenhaminassa, Tromssassa ja Forssassa, mutta huhuja uusistakin tapahtumista on kiirinyt. Viron elokuva-arkisto restauroi pitkään esityskelvottomassa kunnossa olleen Jüri Rummin (1929) katselukuntoon ja saimme sen esitettäväksi myös meille Forssaan. Tanskassa puolestaan jatketaan mykkäelokuvien siirtämistä nettiin, mikä helpottaa suuresti asiasta kiinnostuneiden elämää. Tšekin elokuva-arkiston kätköistä löytyneet elokuvat ihastuttivat puolestaan Pordenonessa ja kenties jossain vaiheessa niitä saadaan kotiformaatteihinkin. Vuoden kohokohtiin lukeutuu myös Teuvo Puron ohjaaman Meren kasvojen edessä (1926) esitys Bonnin mykkäelokuvajuhlilla elokuussa.

Julkaisupuoli tuntuu sen sijaan taantuneen. Masters of Cinema on keskittynyt työntämään markkinoille pääasiassa uusintapainoksia, eikä saksalaisen Edition Filmmuseumin jo vuosia sitten luvatut nimikkeet tunnu ilmestyvän koskaan. Amerikkalaiset Kino Lorber, Flicker Alley, VCI Productions ja Film Preservation Society pitävät onneksi toivoa yllä. Toivoa, että vielä jonain päivänä saisimme myös kaikkein halutuimmat klassikot (Häämarssi, Pohjoismyrsky, Tulipunainen kirjain, Kansan mies, Ahneus, Kurjat…) nettikauppojen hyllyille. Ja ehkä vielä joskus koittaa sekin päivä, kun CineMuseumin The Arbuckle Collection ja Max Sennett vol. 2 ovat valmiit julkaistaviksi.

Elokuvia                  Elokuvia

Kirjoitan siitä huolimatta näitä rivejä alakulon vallassa. Minusta nimittäin tuntuu, että tällä vuosituhannella koettu mykkäelokuvan renessanssiaika alkaa olla meillä Suomessa ohi, elleivät nyt esillä olevat merkit osoittaudu vain koronapandemian jälkeiseksi hetkelliseksi taantumuksen ajaksi. Toivottavasti näin käy ja saamme tulevana vuonna jälleen nauttia mykkäelokuvista niin teattereissa, festivaaleilla kuin televisiossakin.

Alakuloni johtuu muutamasta syystä. Ei siitä, ettei ainoatakaan uutta dvd- tai Blu-ray-julkaisua tullut kotimaisille markkinoille. Se ei ole yllättävää, ovathan markkinat erittäin pienet suoratoistopalveluiden nimiin vannovien suomalaisten joukossa. Yllättävää on sen sijaan mykkäelokuvien julkisten esitysten huomattava väheneminen (Turun Kirjakahvilan ja Kymi Sinfoniettan esitykset ovat jo pelkästään tämänkin vuoksi erittäin tärkeitä). Ylen mykkäelokuvatarjonta on nojannut jo jonkin aikaa aiemmin esitettyihin kotimaisiin kierrätysnimikkeisiin sekä Chaplineihin ja Keatoneihin, eikä parannusta ole luvassa ainakaan tulevalla kevätkaudella – Yle Teeman ohjelmistoon kun ei ole merkitty ainoatakaan mykkäelokuvaa! KAVIn sarjoissa on mykkiksiä tätä nykyä vain kourallinen ja mikäli Loud Silentsia ei tulevanakaan vuonna järjestetä, painuu mykkäelokuva Helsingissäkin marginaaliin. Toivoa sopii, että Suomalaisen elokuvan festivaalin sekä IIK!-kauhuelokuvafestivaalin viimevuotiset mykkäelokuvavapaat ohjelmistot olivat vain ohimenevä hairahdus pitkässä perinteessä. Mykkäelokuva – kuten kaikki muukin elokuva – kun on edelleenkin parasta livenä, aidossa ympäristössä ja aiheesta kiinnostuneiden ihmisten seurassa.

Loppuun vielä onnittelut Juho Kuosmaselle, joka täydensi mykkäelokuvatrilogiansa teoksella Kaukainen planeetta (2023). Se sai ensiesityksensä Kokkolan Kinojuhlilla syyskuussa. Elokuva on katsottavissa Yle Areenasta.



© 1.1.2024 Kari Glödstaf