AZ ARANYEMBER
Itä-Euroopan elokuva-arkistot ovat raottaneet kiitettävästi kokoelmiaan tällä vuosituhannella. Jos vielä Peter von Baghin Elokuvan historiaa lukiessa useimmat nimikkeet ja tekijät saattoi sivuuttaa tuntemattomina, tänä päivänä osa näistä on jo yleisesti saatavilla ja maailmalla liikkuu hyvälaatuisia julkaisuja puolalaisista, tšekkiläisistä, serbialaisista ja unkarilaista mykkäelokuvista. Festivaalien tarjonta on vieläkin kattavampaa ja niidenkin nimikkeistä aina muutama päätyy kotikeräilijänkin ulottuville.
Unkarissa syntynyt, mutta kotimaansa lisäksi uraa myös Itävallassa, Saksassa, Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Isossa-Britanniassa tehnyt Alexander Korda (synt. Sándor László Kellner) muistetaan parhaiten äänielokuvistaan. Journalistina ja elokuvalehden päätoimittajana alalle ajautuneen ja ohjaajanuransa jo vuonna 1914 aloittaneen Kordan kotimaassa tekemästä 27 elokuvasta on säilynyt ainoastaan yksi, vuonna 1919 ensi-iltansa saanut Az aranyember (engl. Man of Gold). Meidän onneksemme se on saanut myös kansainvälisen julkaisun, joskin huomattavasti lyhyempänä kuin mitä tiedot kertovat sen alkuperäisversion olleen.
Az aranyember alkaa, kun varakas turkkilainen pašša Ali Csorbadzsi saa kuulla hallituksen suunnittelevan hänen vangitsemistaan. Ali lähtee pakosalle, mutta saa surmansa kesken matkan ja luovuttaa mukanaan olevat aarteensa kapteeni Timár Mihályn hoteisiin. Tästä eteenpäin elokuva seuraa Mihályn seikkailuja, jotka tarjoavat juonitteluja, kiristystä, kaksinnaimista ja valehtelua, sekä tietysti tarinan henkeen sopivan loppuhuipentuman.
Az aranyemberistä jää ainakin ensikatsomalta hyvin ristiriitainen maku. Häikäilemättömästi omaan pussiinsa pelaavan kapteeni Timárin edesottamuksia olisi hauskempi seurata, ellei alun perin kolmeen osaan jaetun elokuvan kopiosta puuttuisi niin paljon materiaalia. Vaikka juonen perusrunkoa pystyykin seuraamaan vaivatta, ovat jotkut käänteistä hyvin yllättäviä. Selittävät ja paikoin turhankin pitkät välitekstit ovat työläitä seurata ja runsas hahmogalleria vaatii katsojalta tarkkaa silmää ja jatkuvaa keskittymistä. Näytteleminen on vaatimatonta ja etenkin elokuvan pääkonna ilmeilee painokkaasti.
Vaikka elokuvan historiallinen arvo peittoaa sen taiteelliset saavutukset mennen tullen, on Az aranyemberillä vahvuutensakin. Korda hallitsee kuvasommittelut ja rajaukset, käyttää erilaisia valaisuratkaisuja oivallisesti ja rakentaa lähikuvien avulla kohtauksiin dynamiikkaa, jota kaikki hänen kollegansa eivät tuohon aikaan hallinneet. Myös talvimaisemien käyttö on mainitsemisen arvoinen asia, vaikka Korda ei sillä saralla Stillerin veroinen mestari olekaan.
”Ja niin Timár Mihály, jota koko maailma ihaili ja hänen vaimonsa, jota koko maailma kadehti, elivät rinta rinnan, onnettomina ja toisiaan ymmärtämättöminä.”
Tuotanto: Corvin-Film
Ohjaus: Sándor Korda (Alexander Korda)
Käsikirjoitus: László Vajda (Mór Jókain romaanista)
Kuvaus: Gusztáv Kovács
Lavastus: Lászlo Márkus
Näyttelijät: Oszkár Beregi (Timár Mihály), Gábor Rajnay (Krisztyán Tódor), Gyula Szöreghy (Ali Csorbadzsi), Margit Makay (Tmea, hänen tyttärensä), R. Lenkeffy Ica (Noémi), Jenõ Horváth (Atanáz Brazovic), Mari K. Demjén (hänen vaimonsa)