BATALION
”Mitä aiemmin menetämme tässä levottomassa elämässä järkemme, sen parempi.”
Ihmisen onni ja elon käänteet ovat joskus hyvin pienistä asioista kiinni, eivätkä johdu lähellekään aina omista tekemisistämme. Kaikkein pahimmalta tuntunee silloin, kun menettää uskonsa johonkin läheiseen, tärkeään henkilöön. Näin käy lakimies František Uherille (Karel Hašler), joka löytää vaimonsa rakastajan tämän makuuhuoneesta. Uherin elämä romahtaa, eikä hänellä ole mitään syytä jäädä selvittämään asioita, vaan hän päättää unohtaa menneen elämänsä ja siihen liittyneet ihmiset kertaheitolla.
Löyhästi tositapahtumiin pohjautuva Batalion mainitaan harvoissa tšekkoslovakialaista mykkäelokuvaa sivuavissa kirjoissa ja artikkeleissa yhtenä tärkeimmistä maassa tehdyistä elokuvista. Saksalaisen synkkä tarina yhteiskunnan vähäosaisista on kerännyt kehuja kaikilta sen nähneiltä, mutta siitäkään huolimatta en alun perin ollut aikeissa hankkia tätä elokuvaa kokoelmiini. Vaikka olenkin lähtökohtaisesti kiinnostunut kaikista mykkäelokuvista, ovat liian harvat itäeurooppalaiset elokuvat tehneet minuun vaikutuksen, joten miksi Batalion muodostaisi poikkeukseni? Onneksi voin todeta olleeni väärässä.
Taskuvarkaita, prostituoituja, juoppoja, tautisia. Väkivaltaa, jopa murhia. Prahan alamaailma näyttäytyy tässä elokuvassa juuri niin synkkänä ja lohduttomana kuin voi kuvitella. Melodramaattisista vivahteistaan huolimatta toteutus on hillitty ja kaunistelematon: köyhälistöä ei romantisoida, vaan kärsimys, kyynisyys ja välinpitämättömyys loistavat heidän kasvoillaan itse kunkin koettaessa selviytyä kustakin päivästä hengissä. Porvareistakaan ei tehdä yksiulotteisesti pahoja hahmoja, vaikka heidät kieltämättä hieman kierompina ja vaarallisempina kuvataankin.
Ulkoasultaan Batalion tuo mieleen saksalaiset studioelokuvat ja neuvostoliittolaisen realismin, jonka kuvallista kerrontaa on höystetty impressionistisin tehokeinoin. Rokonarpiset, silmäpuolet ja rääsyihin pukeutuneet hahmot viettävät aikaansa pienen ja tunkkaisen juottolan puisissa pöydissä, jonne auringonvalo ei koskaan yllä edes vertauskuvallisesti. Kuvat syrjäisistä, katuvalojen katveeseen jäävistä kujista ja kortteleista ovat niin ikään koruttomia ja lopun hautajaisjakso on yksinkertaisen tyylikäs.
Batalionin ohjannut Premysl Pražský oli maansa elokuvan monitoimimies, joka toimi ohjaajan uransa lisäksi myös näyttelijänä, käsikirjoittajana sekä tuottajana. Hänen uransa kerrotaan olleen menestyksekkäin näyttelijänä, ohjauksellisten kohokohtien jäädessä vähemmälle. Pražskýn elokuvia ei ole tätä nykyä liiemmin saatavilla, mikä on varsin harmillista, koska Batalion herätti ainakin minun mielenkiintoni tätä tuntemattomaksi jäänyttä tšekkiä kohtaan.
Ohjaus: Premysl Pražský
Käsikirjoitus: Premysl Pražský (Josef Hais Týneckýn tarinasta)
Kuvaus: Jaroslav Blažek
Lavastus: Alois Mecera
Näyttelijät: Karel Hašler (František Uher), Bronislava Livia (Zdenka Uhrová), Vladimir Pospíšil-Born (luutnantti, Uherin vaimon rakastaja), Karl Noll (Vondra), Eman Fiala (Eda), Eugen Wiesner (Musek), Karel Svarc (Bylina), Josef Wanderer (tuomari), Nelly Kovalevská (Olga), Roman Roda-Ruzicka (Alfréd)