BELGIAN LILJA
Vaikka elokuvateollisuus alkoi Venäjällä niinkin myöhään kuin 1908, ei kestänyt kauan kun maassa oli pieni, mutta varsin elinvoimainen teollisuudenala. Elokuvantekotaidon kehitys oli myös nopeaa ja pian maalla oli jo ensimmäiset taituritkin. Näytelmäelokuvien saralla merkittävimmät nimet olivat Jevgeni Bauer – elokuvan historian ensimmäisiä kansainvälisestikin merkittäviä suuruuksia – ja Jakov Protazanov, animaatioiden mestari oli nykykatsojaakin elokuvillaan hämmästyttävä Wladyslaw Starewicz.
Puolalainen Starewicz ohjasi ensimmäisen elokuvansa vuonna 1911 eikä aikaakaan, kun hänestä kehittyi kuuluisuus, jota ihailtiin kansainvälisestikin. Vaikuttavinta hänen animaatioissaan oli nimittäin se, että niissä eivät seikkailleet piirretyt hahmot, vaan tarkasti aitojen mallien mukaan tehdyt hyönteiset (toisinaan hänen luomuksiaan erehdyttiin luulemaan koulutetuiksi). Starewiczin omaperäiset stop motion –animaatiot eivät suuresta suosiostaan huolimatta saaneet koskaan jäljittelijöitä, joten ohjaaja jäi tällä saralla täysin suvereeniksi yksinvaltiaaksi.
Starewicz teki lukuisia ihastuttavia animaatioita ensin Venäjällä ja vallankumouksen jälkeen Ranskassa, jonne hän perheineen pakeni. Venäjällä tehdyistä elokuvista kuuluisin on varmastikin vuonna 1912 valmistunut ”Kameramiehen kosto” (Mesto kinematografitsheskogo operatora), jossa hyönteiset esittävät pääosaa omalaatuisessa aviorikosdraamassa. Kenties hienoin Starewiczin Venäjällä tekemistä teoksista on kuitenkin vuonna 1915 valmistunut Belgian lilja.
Hieman yli kymmenminuuttinen Belgian lilja on vertauskuvallinen kertomus sodasta, jossa Saksan joukot (tässä tapauksessa hyönteiset) miehittävät Belgian. Paholaismaisten hyönteisten johtaja yllyttää joukkojaan sotaan ja uhoaa, ettei heidän maa-alansa ole heille tarpeeksi suuri. Raivoisa hyökkäys on menestyksekäs aina siihen saakka, kunnes luonto puuttuu peliin ja ajaa valloittajat takaisin. Tämän traagisen tarinan kertojana toimii iäkäs isoisä, joka kertoo uteliaalle lapsenlapselleen kuinka kaikki oikein tapahtui.
Starewiczin hyönteisanimaatiot ovat poikkeuksetta uskomattoman hienoja, mutta se mikä nostaa Belgian liljan omiin korkeuksiinsa, on tarina. Aiemmin usein lastensatumaiset elokuvat saavat Belgian liljassa seurakseen ajankohtaisen aiheen, sodan, joka paraikaa raivosi Euroopassa. Starewicz osoittaakin elokuvallaan, että jo hyvin varhaisessa vaiheessa animaatiotakin saattoi käyttää tärkeiden ja vakavien tapahtumien kertomiseen, mikäli vain tarvittava tietotaito on hallussa. Aivan pelkkää tragediaa Belgian lilja ei onneksi kuitenkaan ole, vaan Starewiczin kertomus päättyy optimistisesti maailman jälleensyntymiseen, kevään ihmeeseen.
Animaatio on tämänkin elokuvan kohdalla mestarillista ja yksityiskohdat ihailtavan tyylikkäitä ja pikkutarkkoja – vai miltä kuulostavat hyönteisten rakentama tykistö, pahaenteisesti marssivat kolonnat pitkine autoletkoineen tai kaiken alleen peittävä tulva, jolla luonto kostaa kapinoitsijoille? Hellyttävä yksityiskohta on lopussa kuvaan kainalosauvoilla ilmestyvä, sodassa vammautunut tammihärkä – Starewiczilta ei ole unohtunut ainoatakaan seikkaa, jota sodasta saattoi tällaisessa elokuvassa esittää.
Wladyslaw Starewicz on aivan liian tuntematon nimi nykykatsojille, varsinkin jos ajattelee millaista jälkeä hän sai aikaan – mainetta ja kunniaa kun on moni niittänyt huomattavasti vähäisemmilläkin ansioilla. Tänä päivänä Starewiczin teoksiin tutustuminen ei ole edes vaikeaa, joten kannattaa kokeilla, niin kiehtovia ja ajattomia nämä hyönteisanimaatiot ovat.
Tuotanto: Skobelev Committee
Ohjaus: Wladyslaw Starewicz
Käsikirjoitus: Wladyslaw Starewicz, Boris Martov
Kuvaus: Wladyslaw Starewicz
Lavastus: Wladyslaw Starewicz
Animointi: Wladyslaw Starewicz
Näyttelijät: Irina Starewicz (tyttö), Jan Wichniekski (isoisä)