- Forgive me – I did not realize – I love you too much to make you unhappy.
- And I love you – but if we are not stronger than our love, we must not meet again.
1920-luvun Hollywoodissa ei ollut lainkaan yleistä sijoittaa kahta suurta tähteä samaan elokuvaan (poikkeuksena M-G-M ja yhtiön valtavat näyttelijäresurssit). He eivät tuottajien mukaan pystyneet tarjoamaan toisilleen mitään elokuvan kannalta välttämätöntä, minkä lisäksi yleisöllekin pidettiin parempana, mikäli elokuvassa olisi vain yksi tähti – näin katsoja seuraisi tarkasti häntä ja hänen tekemisiään. Eikä pidä myöskään unohtaa, että kahden tai useamman tähden käyttö nosti merkittävästi myös tuotantokuluja, jotka pyrittiin tietysti pitämään niin alhaisina kuin mahdollista.
Yksi mykän kauden eniten etsityistä kadonneista elokuvista oli Sam Woodin vuonna 1922 ohjaama Kallioiden ja salakarien ohi. Kyseessä oli nimittäin ainoa Paramountin tuotanto, jossa yhtiön kaksi suurinta tähteä esiintyivät yhdessä. Rudolph Valentinon ja Gloria Swansonin yhteistyö katosi vuosikymmeniksi ja pitkään siitä oli jäljellä vain minuutin verran materiaalia, kunnes sen ainoa olemassa oleva kopio löytyi hollantilaisen yksityishenkilön kokoelmista vuonna 2003. Hollannin elokuva-arkiston teettämän restauroinnin ansiosta elokuva on sittemmin kiertänyt lukuisia festivaaleja ja on saatavana myös dvd:llä. Nykyisessä printissä on kaksi erittäin heikkoa jaksoa, joten aivan täysin ei elokuvaa ole onnistuttu pelastamaan.
Kallioiden ja salakarien ohi on kertomus köyhtyneen aristokraatin tyttärestä Theodorasta (Swanson), joka lupautuu perheen rahahuolia helpottaakseen avioliittoon keski-ikäisen miljonäärin (Robert Bolder) kanssa. Asian huono puoli on siinä, että Theodoran sydän sykkii nuorelle lordi Bracondalelle (Valentino). Theodora ei salli itsensä antautua lordin käsivarsille, mutta kuinka kauan he pystyvät pysyttelemään erossa toisistaan?
Kallioiden ja salakarien ohi on täysiveristä melodraamaa alusta loppuun. Elinor Glynin suosittuun tarinaan pohjautuva elokuva tarjoaa katsojalleen jännitystä, suuria tunteita, uhrauksia, juonitteluja ja romantiikkaa – kaikki tämä eksotiikalla ja glamourilla höystettynä. Tarina itsessään on kioskikirjallista tasoa, eikä siihen pidä suhtautua liian vakavasti. Loppuhuipentuma Egyptissä tuntuu kieltämättä köykäiseltä ja Valentinon Sheikin (1921) menestystä turhan selkeästi hyödyntävältä, mutta jollain tavalla tämäkin tarina on saatava päätökseen.
Elokuvan parissa on kaikesta huolimatta helppo viihtyä koko sen puolentoista tunnin keston ajan. Suuri kiitos kuuluu pitkän uran tehneelle, mutta täydellisen tuntemattomaksi jääneelle Sam Woodille, jonka tyylitietoinen ohjaus pitää pahimmat tunteenpurkaukset hillittyinä ja kolmiodraaman toimivana. Kun tähän vielä lisää pukuloiston, lavastuksen vaikuttavuuden ja Alfred Gilksin loihtimat kauniit kuvat, on kyseessä kokonaisuus, joka onnistuu tekemään suurimmista heikkouksistaan siedettäviä ja hyväksyttäviä. Lajityyppiä ja aikakauden tyyliä tuntemattomalle katsojalle tämä saattaa tosin esittäytyä turhankin vanhanaikaisena, mutta uskon, että suurimmalle osalle mykkäelokuvien ystäviä Kallioiden ja salakarien ohi toimii juuri siten, kuin vanhan ajan melodraaman pitääkin.
Jälleen kerran on pakko todeta, ettei Valentinon näyttelijäntaidoista kannata muodostaa Sheikin perusteella kovin suurta kuvaa. Valentino ei ollut kenties kaikkein muuntautumiskykyisin näyttelijä, mutta osaavissa käsissä hänenkin taitonsa pääsivät hyvin esille. Sam Wood tuntuu olleen tällainen ohjaaja, sillä tähden teatraalisuus pysyy hyvin kurissa. Sama pätee Swansoniin, joka on tahollaan aivan yhtä tyylikäs kuin roolihahmonsakin. Kahden suuren tähden välinen kemia toimii hyvin ja tekee heidän yhteisistä kohtauksistaan toimivan romanttisia.
Kolmas keskeinen rooli menee Robert Bolderille. Hänen esittämänsä miljonäärimies saa tähtikaksikon rinnalla yllättävän paljon esilläoloaikaa, eikä Bolder epäröi käyttää sitä hyväkseen. Niinpä hänen hahmostaan muodostuukin sympaattinen ja aito, sellainen, jolle olisi toivonut hieman toisenlaisen kohtalon. Sivuosissa nähdään lukuisista mykkäelokuvista tutut Gertrude Astor ja Edythe Chapman, joiden tehtävä on tällä kertaa vain hoitaa leiviskänsä moitteetta.
Tuotanto: Famous Players-Lasky Corporation
Ohjaus: Sam Wood
Käsikirjoitus: Jack Cunningham (Elinor Glynin romaanista)
Kuvaus: Alfred Gilks
Näyttelijät: Rudolph Valentino (lordi Hector Bacondale), Gloria Swanson (Theodora Fitzgerald), Edythe Chapman (lady Bracondale), Alec B. Francis (kapteeni Fitzgerald), Mary Foy (Clementine Fitzgerald), Adele Watson (Sarah Fitzgerald), Robert Bolder (Josiah Brown), Gertrude Astor (Morella Winmarleigh), June Elvidge (lady Anna Anningford)