JOULUKUUSIKAUPPIAAT
Hieno liikeyritys / Kuusikauppiaat / Kauppa kuin kauppa
Stan Laurel ja Oliver Hardy, suomalaisemmin Ohukainen ja Paksukainen lienevät Chaplinin Kulkurin ohella mykän kauden tunnetuimpia hahmoja. Kaksikko oli tehnyt elokuvia tahoillaan jo yli kymmenen vuoden ajan ilman suurta menestystä, ennen kuin Hollywoodin suuriin tuottajin lukeutunut Hal Roach yhdisti heidät vuonna 1927. Tämän jälkeen komediamaailmassa oli yksittäisten maailmantähtien rinnalla myös selkeästi tunnistettava ja menestystä niittävä parivaljakkokin – tanskalaisten Majakkaa ja Perävaunua yhtään vähättelemättä.
Laurel ja Hardy työskentelivät Roachille yli kymmenen vuoden ajan. Kuuluisimmat elokuvansa kaksikko teki äänielokuvien puolella, mutta menestyksen siemen laskettiin jo mykän kauden lyhytelokuvissa. Laurelin ja Hardyn mykkäkuvista tunnetuin on varmaankin Clyde Bruckmanin ohjaama The Battle of the Century (1927), jonka järjettömät mittasuhteet saava piirakanheittely lukeutuu elokuvakomedian kuuluisiin jaksoihin. Hurjaksi meno yltyy myös kaksikon tunnetussa joulunaluselokuvassa Joulukuusikauppiaat.
”Elokuva miehestä, joka käänsi toisenkin poskensa – ja sai iskun nenäänsä.”
Parikymmenminuuttinen lyhytelokuva kertoo kahdesta joulukuusien kaupittelijasta (Laurel ja Hardy). Myyntityö ei oikein ota sujuakseen ja kaiken lisäksi he sattuvat tapaamaan vielä äreän asiakkaankin (Stan Finlayson). Yrittäessään myydä joulukuusta tälle miehelle, jää yksi oksista oven väliin. Sen jälkeen Paksukaisen takinliepeelle käy samoin. Tästä alkaa näytelmä, josta on niin harras tunnelma kuin hyvän tuulen joulumielikin kaukana.
Myönnän suoraan, etten ole kaksikon elokuvien suurin ystävä varsinkaan äänielokuvien puolella, mutta mykkäelokuvia kyllä katselee mielellään. Mielenvirkistäjinä parin kelan lyhytelokuvat ovat erinomaisia, sillä niissä ei ole yhtään tyhjää hetkeä, turhaa kohtausta tai väkisin väännettyä vitsiä – toisinaan niihin toivoisi kuitenkin hieman lisää pituutta. Toisaalta, lyhytelokuvissa aika oli kortilla ja se tuli käyttää taitavasti hyväksi. Laurelilla ja Hardylla oli tietenkin suuri osa elokuviensa menestyksessä, mutta ensiluokkainen oli taustaryhmäkin (mm. Leo McCarey, Clyde Bruckman ja Hal Roach – aikansa suurnimiä jokainen).
Tällaisia elokuvia katsoessa on hauska huomata, kuinka yksinkertaisista aineksista voi tehdä toimivaa komediaa. Tuikitavallisesta kaupusteluyrityksestä sukeutuu mielettömyyksiin kohoava hävitysnäytelmä – kun pyörä lähtee liikkeelle, sitä on mahdoton pysäyttää. Kaiken tämän kaaoksen keskeltä voi poimia myös opetuksen siitä, kuinka ”toisia tulisi kohdella samoin kuin toivoo itseäänkin kohdeltavan”. Jos näin ei ole valmis tekemään, ei voi kuin syyttää itseään, sen talonomistajakin saa huomata.
Joulukuusikauppiaat lukeutuu Laurelin ja Hardyn parhaiden lyhytelokuvien joukkoon. Aivan yksinkertaisesta tapahtumasta saadaan aikaan mieletön kaaos tavalla, joka loppujen lopuksi tuntuu jopa järkeenkäyvältä. Ehkäpä monen nykykoomikonkaan ei pitäisi väen vängällä vääntää monimutkaisia juonia saadakseen kahden tunnin elokuvan toimimaan, sillä osaava tekijä luo hauskuutta arjen pikku asioista – kuten vaikkapa joulukuusien kauppaamisesta.
Tuotanto: Hal Roach Studios Inc.
Ohjaus: James W. Horne, Leo McCarey
Käsikirjoitus: Leo McCarey
Kuvaus: George Stevens
Lavastus: Ham Kinsey, Tom Minz
Leikkaus: Richard C. Currier
Välitekstit: H. M. Walker
Näyttelijät: Stan Laurel (Stan), Oliver Hardy (Ollie), James Finlayson (asiakas), Lyle Tayo (asiakas), Tiny Sandford (poliisi), Charlie Hall, Retta Palmer (naapureita)