CAINÀ OVVERO L’ISOLA E IL CONTINENTE
Pienessä sardinialaisessa kylässä asuva Cainà ei halua tuhlata elämäänsä ahtaissa ympyröissä, vaan haluaa merille ja vapauteen. Hänen mahdollisuutensa koittaa kylään saapuvien merimiesten myötä, mutta valitettavasti suuri maailma ei olekaan sellainen, joksi Cainà on sen kuvitellut. Seikkailuretkeltään kotiin palaava neito saa järkytyksekseen myös huomata, ettei kotonakaan ole yhtä turvallista ja seesteistä kuin ennen hänen lähtöään, vaan tyttöä halveksivat niin hänen entiset ystävänsä kuin kotiväkikin.
Italialaiset mykkäelokuvat niittivät mainetta diivoillaan, spektaakkeleillaan ja komedioillaan. Tosiasiassa niiden skaala oli vieläkin laveampi, tästä hyvänä esimerkkinä Bolognan Il Cinema Ritrovato -festivaaleilta kotimaamme kamaralle ja Loud Silentsin ohjelmistoon kiinnitetty Cainà ovvero l’isola e il continente. Tuntemattomaksi haalistunut elokuva toi mieleen Lucino Viscontin mestariteoksen Maa järisee (1948), jossa nuori ja optimistinen kalastaja käy perheineen kapinaan kotikylänsä kalakauppaa hallitsevia riistäjiä vastaan. Siinä missä Viscontin elokuvan päähenkilön tavoitteena on murtaa rahamiesten monopoli ja saavuttaa taloudellinen vapaus, on Cainàn haaveena irrottautua kotikylänsä vanhoillisuudesta ja ahdasmielisyydestä. Kummallekaan ei käy lopulta hyvin, sillä vanhojen mahtien murtaminen on liian työlästä.
Cainà ei ole juoneltaan yllätyksellinen, mutta lokaatiokuvaukseltaan sitäkin merkittävämpi. Kyseessä oli tiettävästi ensimmäinen Sardiniassa koskaan kuvattu elokuva ja Viscontin elokuvan tavoin sekin saa elinvoimansa merestä ja auringosta, kallioista ja kuutamoista. Elokuvantekijät ovat osanneet valjastaa luonnonvoimat käyttöönsä, ja lopputulos onkin siltä osin erittäin hieno. Koska tapahtumat sijoittuvat meren äärelle, on mukaan liitetty tietenkin myös vertauskuvallinen myrskyjakso, joka kuvaa paitsi päähenkilön irtautumista vanhoista ympyröistään, ennakoi myös hänen tulevia vaikeuksiaan tuntemattomassa maailmassa.
Elokuvan nimiroolin tulkitsee ohjaaja Gennaro Righellin tuleva vaimo Maria Jacobini. Vaikka molemmat nauttivat kelpo arvostusta mykkäkaudella, ei kumpaakaan heistä enää juuri muisteta – olkoonkin, että Righellin filmografiassa on yli 100 ohjausta ja Jacobinin ura kesti 1910-luvun alusta toisen maailmansodan loppuun asti. Katoavaista on maine ja kunnia, elokuvamaailmassa pudotuksen ollessa poikkeuksetta vielä tavallistakin rajumpi ja unohduksen pidempi.
Tuotanto: Fert Film
Ohjaus: Gennaro Righelli
Käsikirjoitus: Gennaro Righelli (Maria Jacobinin ja Adriano Piacitellin tarinasta)
Kuvaus: Tullio Chiarini
Näyttelijät: Maria Jacobini (Cainà), Carlo Benetti (Pietro), Ida Carloni Talli (äiti), Eugenio Duse
Kesto: 63 min.
Ensi-ilta: 2.6.1922 / 15.10.2022 (Loud Silents, Helsinki)