Tol'able David

SUKUNSA SANKARI


ETUSIVU
ARVOSTELUT
ARTIKKELIT
JULKAISUT
KIRJAT
LYHYTELOKUVAT
LINKKEJÄ

Elokuvan historia tuntee useita tapauksia, joissa jonkun elokuvantekijän itselleen hankkima materiaali jalostuu toisen kollegan käsittelyssä huippuunsa: Charles Chaplin osti Orson Wellesiltä filmausoikeudet sarjamurhaaja Henri-Désiré Landrun tarinaan ja loi hienoimman äänielokuvansa Ritari Siniparran (1947). Näyttelijänä paremmin muistettu Michael Douglas puolestaan hankki isältään oikeudet Ken Keseyn menestysromaaniin Yksi lensi yli käenpesän (1962), jonka elokuvaversiosta muodostui lopulta eräs 1970-luvun tunnetuimmista ja menestyneimmistä teoksista (mm. viisi tärkeintä Oscar-palkintoa ja yli 300 miljoonan dollarin lipputulot).

Vastaavanlainen tapahtumasarja oli myös Sukunsa sankari -elokuvan taustalla. D. W. Griffith oli ostanut Joseph Hergesheimerin novellin oikeudet itselleen, mutta Griffith, joka oli tuolloin mielestään ohjannut jo tarpeeksi maalaismelodraamoja, suostui myymään tarinan näyttelijälleen Richard Barthelmessille. Tämä kiinnitti ohjaajaksi maaseudulla nuoruutensa viettäneen Henry Kingin, jonka tiesi tasan tarkkaan osaavan kuvata kadonnutta aikakautta parhaalla mahdollisella tavalla. Barthelmess osui oikeaan, sillä Kingin käsittelyssä elokuvasta muodostui suuri menestys.

Tol'able David                  Tol'able David

Sukunsa sankari sijoittuu Virginiaan, idylliseen Greenstreamin kylään, joka on kuin maanpäällinen paratiisi. Greenstreamissa tuntuu olevan aina aurinkoista ja rauhallista ja sen ihmiset ovat ystävällisiä, hyväsydämisiä ja avuliaita - edes kaupungin rikkain mies, John Galt ei ole tyranni. Mustia pilviä kerääntyy kuitenkin paratiisin ylle, kun kolme vankikarkuria saapuu piilottelemaan poliiseilta.

Tarinan keskipisteenä on nuori David Kinemon, huoletonta nuoruutta elävä pojanviikari, joka ihailee isoveljeään Allenia koko sydämensä pohjasta ja tapailee naapuritalon viehättävää tytärtä Estheriä. Pian vankikarkureiden saapumisen myötä Davidin elämä muuttuu dramaattisesti, sillä näiden mukiloitua Allenin rammaksi, on nuorukaisen otettava vastuu perheestä. Samalla Davidin on myös kostettava veljen kohtalo jollain lailla, sillä muuten häntä aletaan pitää pelkurina.

Tol'able David                  Tol'able David

Kadonnutta amerikkalaismaisemaa useissa elokuvissaan kuvanneen Kingin läpimurtoteos on hyvin koskettava ja tasapainoinen kokonaisuus, joka on kuitenkin miltei aina jäänyt 1920-luvun suurimmista elokuvista puhuttaessa taka-alalle. Tämä saattaa hyvinkin johtua siitä, että vertauskuvallinen Daavid vs. Goljat –tarina tuntuu vanhanaikaiselta kuin myös siitä, että kaikessa rauhallisuudessaan ja yksinkertaisuudessaan se ei luonnollisestikaan ole yhtä näyttävä ja vauhdikas kuin aikakautensa suurelokuvat ja spektaakkelit. Haalistuneesta arvostuksesta huolimatta Sukunsa sankari lukeutuu amerikkalaisen mykkäelokuvan suurten teosten joukkoon ja toivottavasti joku vielä nostaa sen suurenkin yleisön tietoisuuteen.

Kingin ja sittemmin ohjaajanakin menestystä saavuttaneen Edmund Gouldingin yhdessä koostama tarina on erittäin tiivis. Keskeisiä henkilöitä ei ole kuin muutama eikä tapahtumissakaan esiinny ylimääräistä rönsyilyä puoleen tai toiseen. Virginialaisessa Blue Grassin pikkukylässä kuvatun elokuvan miljöössä on ajan patinaa, josta Henry Cronjager ottaa uskomattomat tehot irti. Kohtauksissa on voimaa tarpeen mukaan ja erityisen taitavasti King on rakentanut elokuvan käännekohdan – veljen vammauduttua aika pysähtyy ja tunnelman painostavuus välittyy katsojallekin. Mestariteoksensa luomista King piti erittäin helppona – riitti, että ohjaaja muisteli omaa lapsuuttaan.

Paitsi herkkä ja tunteellinen kuvaus kadonneesta ajasta, sen ihmisistä ja heidän tavoistaan ja hyveistään, on Sukunsa sankari myös dramaattinen kasvukertomus pojasta, joka tempaistaan kesken huolettomien päiviensä aikuisten maailmaan. Davidin on hetkessä otettava oma paikkansa yhteisössä ja sen lisäksi vielä puolustettava perheensä kunniaakin, sillä paikallinen sheriffi ei voi roistoille mitään. Oman käden oikeus toteutuu lopulta hienossa ja taiten luodussa lopetuksessa, jonka ristiotokset vetävät täysin vertoja Griffithin kuuluisille loppukliimakseille. Duncan Mansfieldin leikkaus on muutenkin kauttaaltaan tehokasta, joten ei ihme, että neuvostoelokuvan suuriin mestareihin lukeutunut Vsevolod Pudovkin ihaili tätä elokuvaa.

Tol'able David                  Tol'able David

Kauttaaltaan laadukkaasta näyttelijäryhmästä nousee esiin kaksi nimeä ylitse muiden: Richard Barthelmess ja Ernest Torrence. Molemmat eläytyvät rooleihinsa suurella intensiteetillä, eikä 26-vuotiaan tähden esittämässä Davidissa ole tippaakaan epäuskoisuutta. Torrence puolestaan on kuin itse piru, toisten tuskasta ja kärsimyksestä nautintonsa saava sadisti. Barthelmessista tuli tämän elokuvan myötä supertähti ja skotlantilaislähtöisen Torrencenkin ura – Sukunsa sankari oli vasta hänen toinen elokuvansa – lähti huimaan nousuun.

Sukunsa sankari oli valmistumisvuotensa suurimpia menestyksiä niin kriitikoiden kuin katsojalukujenkin valossa mitattuna ja amerikkalainen Photoplay palkitsikin elokuvan vuoden parhaana. King ja Barthelmess tekivät tämän jälkeen vielä neljä elokuvaa yhdessä, ennen kuin heidän tiensä muutaman vuoden kuluttua erkanivat. Columbia tuotti aiheesta äänielokuvaversion yhdeksän vuotta myöhemmin, mutta nimekkäästä tekijäryhmästä huolimatta tätä versiota ei ole koskaan noteerattu alkuperäisen veroiseksi. Suurin historiallinen arvo tällä John G. Blystonen ohjaamalla elokuvalla on se, että se oli yli kolmessasadassa elokuvassa näytelleen John Carradinen ensimmäisiä valkokangasesiintymisiä.

TOL'ABLE DAVID, 1921 Yhdysvallat

Tuotanto: Inspiration Pictures Ohjaus: Henry King Käsikirjoitus: Henry King, Edmund Goulding (Joseph Hergesheimerin tarinasta) Kuvaus: Henry Cronjager Leikkaus: W. Duncan Mansfield
Näyttelijät: Richard Barthelmess (David Kinemon), Edmund Gurney (Hunter Kinemon), Warner Richmond (Allen Kinemon), Marion Abbott (rouva Kinemon), Gladys Hulette (Esther Hatburn), Ernest Torrence (Luke Hatburn), Walter P. Lewis (Iscah Hatburn), Ralph Yearsley (Saul Hatburn), Forrest Robinson (isoisä), Laurence Eddinger (John Gault)



© 23.8.2007 Kari Glödstaf