NYKYAJAN BABYLON
Allan Dwan on kiinnostava nimi elokuvan historiassa. Hollywoodin perustajiin lukeutunut Dwan ohjasi uransa aikana yli 400 elokuvaa, joista suurimman osan mykkäkaudella, mutta silti ani harva osaa nimetä häneltä kuin korkeintaan kourallisen elokuvia. En osaa minäkään, ja ehkä siksi koenkin suurta mielenkiintoa jokaista häneltä julkaistua elokuvaa kohtaan – jospa kulloinenkin uusi nimike olisi se suuri mestariteos, joka on aikoinaan betonoinut hänen asemansa koko teollisuudessa? Douglas Fairbanksin kanssa tehtyjä Robin Hoodia (1922) ja Rautanaamiota (1929) lukuun ottamatta en ole sellaista vielä löytänyt, eikä vuonna 1927 valmistunut Nykyajan Babylonkaan lukeudu amerikkalaisen mykkäelokuvan kuolemattomiin klassikoihin.
Nykyajan Babylon kertoo Hudson-joella tiilien kuljettajana työskentelevästä John Breenistä (George O’Brien), joka menettää haaksirikossa vanhempansa. Kaupungin sykkeeseen aina kaivannut John pelastautuu East Siden työläiskortteleihin ja löytää asuinpaikan erään juutalaisen vaatekauppiaan luota. Uusi ura ei ole pitkäaikainen, sillä taitavasti nyrkkejään käyttävästä Johnista aletaan ennen pitkää tehdä ammattinyrkkeilijää. Sekin unohtuu, kun hän tutustuu monimiljonääri Gilbert Van Horniin (Holmes Herbert), jonka siipien suojassa John alkaa opiskella saavuttaakseen elämässään jotain ihailtavaa.
New Yorkia, sen silhuetteja ja syrjäkujia on ihailtu kymmenissä, ellei jopa sadoissa elokuvissa aina elokuvien ensi askeleista lähtien. Sillä on aina ollut amerikkalaisessa elokuvateollisuudessa oma erityispaikkansa ja sitä se oli myös Allan Dwanille, joka käytti Isoa Omenaa monien elokuviensa tapahtumapaikkana. ”Kun olet New Yorkissa, olet maailman keskipisteessä”, hänen tiedetään sanoneen. Siksi Nykyajan Babylonia kannattaakin katsoa ensisijaisesti ohjaajansa rakkaudentunnustuksena ympäristölleen. Sellaisena se myös toimii parhaiten ja sitä vasten myös John Breenin loppupuhe tuntuu toimivalta.
Melodramaattista tarinaa kerrotaan vastakohtien kautta. Puoleentoista tuntiin on lyöty valtavasti materiaalia: köyhyys ja rikkaus, mitättömyys ja kuuluisuus, rikollisuus ja liiketoiminta, rohkeus ja pelkuruus – kaikki toisiinsa sekoitettuina. Kaiken edellä mainitun lisäksi mukaan on ympätty tietenkin kaikki tällaisille elokuville pakolliset romanssikuviot, väärien valintojen jälkiseuraukset, vaietut perhesalaisuudet ja sisäisen kasvamisen prosessit. Näin ollen lopputulos on kaoottinen ja joka suuntaan kurkottava sekamelska, jonka yllättävimmässä jaksossa koetaan Titanicin kaltainen valtamerihöyryn uppoaminen – tämäkin tietysti tarpeellisena osana tapahtumia.
John Fordin Rautahevolla (1924) huipulle noussut, Fox-yhtiön miestähtiin lukeutunut George O’Brien tekee ihan kelvollisen roolisuorituksen tuoden paidattomana nyrkkeilijä naiskatsojille myös silmäniloa. Virginia Valli ja June Collyer jäävät hänen rakkautensa kohteina hieman turhan sivustalle, mutta vastaavasti J. Farrell MacDonald varastaa huomion kaikissa lyhyissä esilläolojaksoissaan. Sivuosanesittäjissä ei ole mainittavia valopilkkuja.
”Nykyajan Babylon on elokuva, jonka kohtaukset ovat tapahtuneet mitä erilaisimmissa olosuhteissa ja ympäristössä. [ - - ] Päähenkilö George O’Brien on ruumiinvoimiltaan uskottava nyrkkeilijä ja konnien kellistäjä, Virginia Valli hänen sieväsäärisenä ja pirteänreippaana rakastettunaan viehättävä samoin kuin Holmes Herbertkin ensinmainitun isänä hienovarainen ja miellyttävä.” (Iltalehti 6.2.1929).
Tuotanto: Fox Film Corporation
Ohjaus: Allan Dwan
Käsikirjoitus: Allan Dwan (Felix Riesenbergin romaanista)
Kuvaus: George Webber, Teddy Pahle
Leikkaus: Barney Wolf
Näyttelijät: George O’Brien (John Breen), Virginia Valli (Becka), Holmes Herbert (Gilbert Van Horn), June Collyer (Josephine Lambert), J. Farrell MacDonald (Pug Malone), Dore Davidson (Channon Lipvitch), Sonia Nodalsky (rouva Lipvitch), Frank Allworth (Flash), John Miltern (Gerrit Rantoul), Johnny Dooley (Grogan)
Kesto: 93 min.
Ensi-ilta: 9.10.1927 / 4.2.1929