1920-luvulla tehdyt sarjaelokuvat ja niiden vastineet ovat Alexandre Volkoffin vuonna 1923 ohjaamaa Kauhujen taloa lukuun ottamatta jääneet kauaksi edellisen vuosikymmenen tuotoksista. Perils of Paulinen, Fantômasin ja muiden edelläkävijöiden kekseliäät ja toimivat juonenkäänteet tuntuvat uudelle vuosikymmenelle tultaessa muuttuneen itsetarkoituksellisiksi vedätyksiksi ja innovatiiviset kuvausratkaisut omahyväiseksi kameratemppuiluksi. Sen vuoksi en liiemmin ihastunut Il Cinema Ritrovato -festivaalin tarjoamaan Belphégoriin (1927) enkä ihastu myöskään Julien Duvivier -kokoelmalla olevaan Le Mystére de la tour Eiffel -elokuvaankaan.
Le Mystére de la tour Eiffel kertoo sirkustaiteilijasta (Félicien Tramel), joka perii tietämättään valtavan omaisuuden. Tietämättään siksi, että se huijataan häneltä ennen kuin hän saa asiasta edes vihiä. Onnekkaat sattumat paljastavat kuitenkin tapahtuneen, jolloin perijämme ottaa tehtäväkseen saada sekä huijari käpälälautaan, että paljastaa myös raha-apajilla kärkkyvän kansainvälisen roistoliigan.
Sarjafilmiparodiaksi usein määritelty Le Mystére de la tour Eiffel yrittää yhdistellä sekä edellisen vuosikymmenen rikosnäkyjä että meneillään olevan aikakauden futuristisia keksintöjä. Yhtäällä on valepukuun toisensa jälkeen sonnustautuvat huippurikolliset apunaan sähköä ritisevät laboratoriot, toisaalla taas naiivit juonenkäänteet ja henkilöhahmot. Aivan puhtaaksi parodiaksi en itse lähtisi tätä luokittelemaan, sillä vaikka tekijöiden toimissa paistaakin tietty kepeys, on elokuvassa myös vakavuutta.
Aikalaiskriitikot suhtautuivat lopputulokseen myötämielisesti, vaikka arvostelivatkin paikka paikoin turhan pitkiksi venytettyjä kohtauksia. Itse kritisoin eniten toimintakohtausten ja muun kerronnan epätasaisuutta: vaikka ensin mainittu onkin kauttaaltaan mallikasta, on tapahtumissa niin paljon suvantovaiheita, että kokonaisuuden intensiteetti laimenee kerta toisensa jälkeen. Pääosaa esittävän Félicien Tramelin arvosteluun en sen sijaan yhdy, mielestäni hän tekee roolinsa riittävällä ammattitaidolla.
Le Mystére de la tour Eiffel huipentuu lähes 20 minuutin mittaiseen kiipeilyjaksoon Eiffel-tornin palkeilla ja portailla ja tämä on loppujen lopuksi myös syy, mistä elokuva tullaan vastaisuudessakin muistamaan. Laadukkaiden taustaprojisointien, tarkkaan harkittujen kamerakulmien ja huolitellun leikkauksen avulla saavutetaan koko mykän kauden hurjin hurjapääjakso, joka peittoaa tennislukemin amerikkalaiskoomikoiden vastaavat ja jossa huimaus tuntuu kotisohvalla asti.
Tuotanto: Le Film d’Art
Ohjaus: Julien Duvivier
Käsikirjoitus: Alfred Machard
Kuvaus: Armand Thirard, René Guychard
Lavastus: Fernand Delattre
Näyttelijät: Félicien Tramel (Mirontonin sirkuskaksoset), Régine Bouet (Sylvanie), Gaston Jacquet (Sir William Dewitt), Jimmy (Reginald)