ESHON QIZI
Oleg Frelikhin vuonna 1931 ohjaama Eshon qizi (engl. The Daughter of the Saint) lyö katsojalta ilmat pihalle heti ensimmäisillä minuuteilla. Se alkaa kohtauksella, jossa joukko rikkaita ja hurmehenkisiä pappeja viettää juhliaan hienojen moskeijoiden keskellä lausuen korulauseita ympärilleen. Pian paikalle saapuvat yhteiskunnan alaoksien eläjät eli sairaat, kurjat ja hedelmättömät, jotka odottavat saavansa rukouksista apua vaivoihinsa.
Eräs naisista herättää paikallisen ishanin eli uskonnollisen johtajan huomion. Tämä pyytää naisen luokseen ja raiskaa hänet. Nainen ei uskalla kertoa tapahtuneesta aviomiehelleen, ja tyttären synnyttyä he kasvattavat sen omanaan. Vuosia myöhemmin samainen ishan saapuu heidän kyläänsä sen hengelliseksi johtajaksi. Tapaaminen naisen ja etenkin tämän tyttären kanssa on vääjäämätön.
Hieman yli tunnin mittainen Eshon qizi valmistui aikana, jolloin maaseudun kollektivisointi oli alkanut toden teolla. Frelikh käsittelee aihetta kahdella tasolla, jättäen maanviljelyn vähemmälle huomiolle ja nostaen perinteet ja etenkin uskonnon etusijalle. Lähestymistyyli on neuvostoliittolaisille elokuville ominaiseen tapaan alleviivaava ja uuden valtion ihanteita korostava. Joillekin katsojille se voi muodostua ongelmalliseksi ja elokuvasta nauttimiseen vaikuttavaksi tekijäksi, mutta itseäni tämä ei haitannut.
Tyyliltään Frelikh on aiempaa lähempänä neuvostoliittolaista koulukuntaa kuin aiemmissa teoksissaan. Leikkaus on tarpeen tullen terävää, lähikuvat iskeviä ja välitekstit junttaavia ja tarvittaessa toistavia. Kuva-ala on tarkkaan rajattu, eikä kameraa ole kahlittu pelkkiin perinteisiin kuvakulmiin. Erityisen vaikuttavasti hän toteuttaa raiskauskohtauksen. Mitäänhän ei tietenkään tarvitse näyttää, mutta seinillä liikkuvat uhkaavat silhuetit, hurmiossa rukoilevien pappien liikkeen kiihtyvä rytmi ja huutoon aukeavat suut eivät juuri jätä selittelyille sijaa. Tämän jälkeen meno muuttuu entistä villimmäksi, onhan taas yksi hedelmätön nainen parannettu vaivastaan, kuten ishan tälle vuosien kuluttua kylmästi toteaa.
Frelikh kuvaa yhtä vakuuttavasti muutakin murrosta. Traktorin saapuminen kylään saa aikaan valtavan innostuksen: ihmiset juoksevat sen perässä ja menevät pelloille katsomaan, kuinka hyvin maan kääntäminen onnistuu vanhoihin tapoihin verrattuna. Innostus tarttuu jopa ishanin orjaankin, joka kuitenkin perääntyy isäntänsä tuiman katseen edessä. Mutta vaikka vanhoilliset yrittävät pitää vallastaan kaikin puolin kiinni, uuden sukupolven aatteet syrjäyttävät vanhojen johtajien mielipiteet ja heistä yksi toisensa jälkeen joutuu väistymään.
Tuotanto: Uzbekgoskino
Ohjaus: Oleg Frelikh
Käsikirjoitus: Mikhail Ruderman
Kuvaus: Aleksandr Gintsburg
Näyttelijät: Rustam Tura-Khodzhaev (Tursun), Liudfi Dzhalilova (Oinisa, hänen tyttärensä), Inoiat Mir-Iusupov (Tursunin adoptoima poika), Zulfiia Shakirova (Tursunin vaimo), Rakhmat Akhmedov (mullah), Suleiman Khodzhaev (ishan Abdu Nabi)
Kesto: 67 min.
Ensi-ilta: 24.2.1931 / ---