ONNEN TÄHDEN
Onnen etsintää
Zoya Veranskajan aviomies on maannut haudan levossa jo kohta vuosikymmenen ja uusi suhdekin on kestänyt ties kuinka kauan. Siitä huolimatta Veranskajan talossa ei juhlita, sillä äiti ei halua virallistaa suhdettaan lakimies Dmitri Gzkotskijiin, koska katsoo tyttärensä Leen vielä kaipaavan isäänsä. Kun Lee yllättäen toivoo, että Dmitri jäisi heidän luokseen pysyvästi, on äiti enemmän kuin iloinen – hän ei näet vielä tiedä, että tyttärellä on sydämellään jotain, jonka paljastuminen tulee muuttamaan kaiken.
Yläluokan palatseissa, ruokasaleissa ja makuuhuoneissa vaivattomasti liikkuneen, rappeutuvaa elämäntyyliä koruttomasti kuvanneen Jevgeni Bauerin viimeiseksi elokuvaksi jäänyt Onnen tähden on ohjaajalle tyypilliseen tapaan takuuvarmaa ammattityötä alusta loppuun. Esteettisesti korkealaatuinen elokuva on tarinan osalta uusi aluevaltaus, sillä vastaavanlaista kolmiodraamaa ei Bauerin filmografiasta ole löydettävissä. Ehkäpä hyvä niin, koska aivan omimmalla alueellaan Bauer ei tämän elokuvan kohdalla ole.
Onnen tähden on lähtökohtaisesti kiinnostava elokuva, sillä tämänkaltainen tarina tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia juonen pyörittelyyn. Niin ikään onnen ja rakkauden etsinnästä voi luoda ties minkälaista draamaa tahansa. Siksi onkin valitettavaa – ja kieltämättä hieman yllättävää - ettei Bauer ole saanut tarinasta kaikkia tehoja irti ja etenkin loppuhuipentuma jää heikoksi. Tytön mahdollinen sokeutuminen, häntä ihailevan taiteilijan lyhyt visiitti, äidin ja lakimiehen suhde ovat kaikki seikkoja, joiden kehittelemiseen olisi suonut panostettavan enemmän. Näin kokonaisuuteen olisi saatu lisää syvyyttä ja väriä. Nyt lopputulos on vain hyvä, mutta se olisi voinut olla loistavakin.
Melodraaman päätähtinä nähdään Nikolai Radin, edellisvuonna valmistuneen Elämä elämästä -elokuvan Lilja Koreneva, Taisiya Borman sekä ohjaajana paremmin tunnettu Lev Kulešov, jonka osuus jää tosin harmittavan vähäiseksi. Näyttelijätyöskentely on Bauerin elokuville ominaiseen tapaan laadukasta. Jos nelikosta jonkun haluaa erityisesti nostaa esiin, niin mielestäni Nikolai Radinin pidättyvyys on ihailtavaa, hänen hahmonsa yhteiskunnallisen aseman ja arvon mukaista.
Jevgeni Bauer oli ohjannut neljässä vuodessa noin 80 elokuvaa ja vaikka hän oli iältään jo viidenkymmenen, olisi hänellä ollut varmasti vielä paljon annettavaa elokuvalle. Kohtalo puuttui kuitenkin peliin: Bauer joutui tämän elokuvan kuvausten aikana onnettomuuteen ja katkaisi jalkansa. Kuolema korjasi tsaarinajan Venäjän suurimman elokuvaohjaajan ennen kuin hän ehti saada seuraavan elokuvansa, Pariisin kuninkaan, valmiiksi.
Tuotanto: Khanzhonkov
Ohjaus: Jevgeni Bauer
Käsikirjoitus: N. Dennitsyna
Kuvaus: Boris Zavelev
Lavastus: Lev Kulešov
Näyttelijät: Nikolai Radin (Dmitri Gzkotskij), Lilja Koreneva (Zoya Veranskaja), Taisiya Borman (Lee Veranskaja), Lev Kulešov (taiteilija Enrico), N. Dennitsyna (Lee hoitaja), Aleksandr Kheruvimov (lääkäri), Emma Bauer