Harry Houdini (oik. Erik Weisz, 1874-1926) oli maailmankuulu sirkustaiteilija, jonka erikoisuuksia olivat elävältä hautaaminen ja erilaiset taitotemput, joista tunnetuimpina erilaisten lukkojen ja kahleiden avaaminen – siitä syystä hän onkin jäänyt elämään kahlekuninkaana, jolle minkään lukon avaaminen ei ollut mahdotonta. Toisaalle viihdemaailmaan liittyvän tarinan mukaan juuri Harry Houdini oli se henkilö, joka antoi Joseph Frank Keatonille 1800-luvun lopussa tämän maailmankuulun lempinimen Buster. Asiaa ei ole pystytty koskaan varmistamaan ja niinpä siitä on yhtä monta mielipidettä kuin on tutkijaakin, mutta erikoinen ja kiinnostava legenda on kuitenkin kyseessä.
Houdini oli paljon muutakin kuin pelkkä sirkustähti ja harva todennäköisesti tietää, että hän työskenteli jonkin aikaa myös elokuvien parissa. Ranskassa vuonna 1909 tehtyä lyhytelokuvaa lukuun ottamatta hänen uransa keskittyi Yhdysvaltoihin, jossa tehdyt neljä pitkää ja yksi sarjafilmi ovat säilyneet lähes kokonaisina. Sarja täydentyi vuonna 2015, jolloin pitkään kateissa olleen Vaarallinen peli = Vaarallista peliä (1919) kopio restauroitiin ja esitettiin sekä San Franciscon mykkäelokuvajuhlilla, että TCM-kanavalla. Vielä kun vuonna 1920 valmistuneen Vaarojen saaren kaksi puuttuvaa kelaa löydetään, on Harry Houdinin amerikkalainen elokuvaperintö pelastettu myös jälkipolville.
Houdinin viimeiseksi elokuvaksi jäi hänen oma tuotantonsa Haldane of the Secret Service. Se kertoo nuoresta etsivästä Heath Haldanesta (Houdini), jonka isä on tapettu rahanväärentäjäjengin toimesta. Haldane vannoo kostavansa veriteon ja alkaa selvittää tapahtumia, joihin tulee kuitenkin lukuisia yllätyskäänteitä. Tiiviit tutkimukset vievät hänet Eurooppaan ja pitkän matkansa aikana Haldane rakastuu varakkaan liikemiehen (William J. Humphrey) kauniiseen tyttäreen (Gladys Leslie) tietämättä, että väärennysliigan lonkerot kulkevat hyvin läheltä hänen rakastaan.
Harry Houdini saattoi olla erittäin karismaattinen esiintyjä todellisessa elämässä, mutta elokuviin tämä ominaisuus ei ole tarttunut. Niihin hän on tallentunut persoonattomana, yhden ilmeen näyttelijänä, joka olisi kaivannut tuekseen huomattavasti vahvemman tuotantokoneiston kuin mitä hänellä oli käytössään. Kenties siten Houdinista olisi voitu leipoa jonkin sortin elokuvatähti, mutta toisin kävi. Hän huomasi sen itsekin, ja lopetti elokuvauransa todeten voittojen olleen turhan vaatimattomia.
Haldane of the Secret Service on kaksi vuotta aiemmin valmistuneen Kummituslaivan salaisuuden tavoin Houdinin tuottama ja käsikirjoittama elokuva, minkä lisäksi hän on hoitanut Haldanessa vielä ohjaamisenkin. En tiedä, onko kyseessä ollut loputon luotto omiin kykyihin vai kustannusten leikkaaminen, mutta lopputulos on kaikesta huolimatta hyvin vaatimaton. Salapoliisielokuvaksi Haldane on turhan löysävauhtinen ja jännityksetön, eikä toimintaa ole juuri lainkaan. Romanssikuviot ovat haaleita ja päätähtien välinen kemia olematonta. Pitkät välitekstit eivät tee elokuvasta ainakaan parempaa, tosin on myönnettävä, että maalatuissa tekstiplansseissa on tyyliä. Elokuvan lopussa saadaan näyte Houdinin ainutlaatuisesta taidosta avata kahleita ja lukkoja.
Tuotanto: Houdini Picture Corporation
Ohjaus: Harry Houdini
Käsikirjoitus: Harry Houdini
Kuvaus: Irving B. Rubinstein, Frank Zucker
Näyttelijät: Harry Houdini (Heath Haldane), Gladys Leslie (Adele Ormsby), Wm. Humphrey (Edward Ormsby), Richard Carlysle (Joe Ivors), Edward Boulden (Raoul Usher), Jane Jennings (rva Clive Usher), Chas. Fang (Ah Ling), Myrtle Morse (Andrea Drayton), Irving Brooks (Bruce Drayton)