A ROMANCE OF HAPPY VALLEY
Saavuttamastaan menestyksestä huolimatta ei Griffith vielä 1910-luvun loppupuolella ollut unohtanut elokuvallisia juuriaan, yksinkertaisia ja humaaneja melodraamoja, joiden kiistaton mestari hän vielä tuohon aikaan oli. Saatuaan valmiiksi ensimmäiseen maailmansotaan sijoittuvan suurelokuvansa Maailman sydämet (1918), hän palasi takaisin pienimuotoisten draamojensa pariin, joita valmistui seuraavan kahden vuoden aikana kymmenisen kappaletta. Tunnetuimmat Griffithin tuon ajan teoksista ovat Lontoon satamakortteleihin sijoittuva Katkenneita kukkasia (1919) sekä huijarin kohteeksi joutuvasta tyttörukasta kertova Läpi myrskyn (1920). Näiden kahden mestariteoksen varjoon on syyttä jäänyt monta elokuvaa. Yksi Griffithin tuntemattomista suuruuksista on Maailman sydämien kanssa yhtä aikaa toteutettu, mutta vasta seuraavana vuonna ensi-iltansa saanut A Romance of Happy Valley.
Kentuckyn maaseudulle sijoittuvan tarinan päähenkilö on John L. Logan (Robert Harron), vanhempiensa maatilalla asustava nuorukainen. Eräänä päivänä hän tutustuu kaupungista saapuneeseen mieheen, joka kertoo nuorukaiselle menestyksestään suurkaupungissa. Miehen tarinoiden huumaannuttama John päättää lähteä siltä seisomalta suureen maailmaan onneaan etsimään. Sen enempää vanhempiensa vastustuksesta kuin kyläyhteisön vanhimpien varoituksistakaan piittaamatta John lähtee matkaan, jättäen taakseen niin kotitilansa kuin sydämensä valitunkin Jennien (Lillian Gish). John lupaa palata menestyneenä vuoden kuluttua ja toivoo, ettei tyttö hylkää häntä sinä aikana.
Lämminhenkinen ja viehättävä elokuva alleviivaa selkeästi periamerikkalaisia hyveitä. Unelmiaan ei saa haudata, vaan niiden puolesta on taisteltava ennakkoluulottomasti ja periksi antamatta – vain sillä tavoin elämä on elämisen arvoista. John lähtee New Yorkiin toteuttamaan itseään rahattomana, vaikka paikka kotitilan uutena isäntänä olisi varma ja tuleva vaimokin selvillä. Saavuttaakseen päämääränsä hän työskentelee päivät lelutehtaassa ja suunnittelee illat uivaa lelusammakkoa, josta on tuleva hänen menestyksensä avain. Kotikylässä Johnin perään haikaileva Jennie odottaa kärsivällisenä, vaikka hänellä ei olekaan pojan paluusta muita takeita kuin tämän sana. Vaikka loppuratkaisu onkin selvä jo hyvissä ajoin, pitää Griffithin taidokas kerronta huolen, ettei moinen häiritse missään vaiheessa.
Vahvasti ohjaajan omaa elämää mukaileva elokuva lukeutuu hänen maalaisdraamojensa parhaimmistoon eikä vähiten tunnelmansa vuoksi. Aivan kuten Erich von Stroheim mestariteoksessaan Häämarssi (1928), myös Griffith kuvaa lapsuutensa elinympäristöä erityisellä hartaudella ja hellyydellä. Kansakunnan synnyn (1915) nostalgiset kuvat tuulessa huojuvista maissipelloista ja etelän idyllisestä elämäntyylistä yleensäkin saavat jatkoa tässä elokuvassa. Billy Bitzerin tallentamat otokset auringon paahtamista hiekkateistä, maissipelloista ja kaalimaista aina metsän läpi hiljalleen virtailevaan puroon ovat nostalgian sävyttämää maalaisromantiikkaa kauneimmillaan. A Romance of Happy Valley muodostuukin ohjaajansa arvokkaaksi kunnianosoitukseksi lapsuutensa maailmalle, joka elää ainoastaan tekijänsä muistoissa.
Griffithille ominaiseen tapaan elokuvan loppuun sisältyy suurta dramatiikkaa, joka ei kuitenkaan tässä tapauksessa toimi aivan odotetulla tavalla. Kömpelösti toteutettu loppuhuipentuma on aiempiin tapahtumiin nähden täysin irrallinen ja turha, moisen olisi voinut hyvinkin jättää pois ilman, että elokuva olisi siitä kärsinyt. Onneksi tämä ei kuitenkaan onnistu latistamaan kokonaisuutta, mutta hienoisen kauneusvirheen se siihen jättää.
A Romance of Happy Valley sai osakseen kriitikoiden tuen, mutta maksava yleisö, jonka mielestä Griffithin olisi pitänyt jatkaa suurelokuvien parissa, ei suhtautunut siihen täysin varauksetta. Pian ensi-illan jälkeen elokuva katosi ja vuosikymmenten ajan A Romance of Happy Valley lukeutui kadonneiden elokuvien joukkoon. Se palasi päivänvaloon vasta 1970-luvulla, jolloin Neuvostoliitosta löytyi sen ainoa olemassa oleva kopio, jonka avulla elokuva pystyttiin palauttamaan alkuperäiseen muotoonsa.
Tuotanto: D. W. Griffith Productions
Ohjaus: D. W. Griffith
Käsikirjoitus: D. W. Griffith (salanimellä Victor Manier, Mary Castelmanin tarinasta)
Kuvaus: G. W. Bitzer
Leikkaus: James Smith
Näyttelijät: Robert Harron (John L. Logan), Lillian Gish (Jennie Timberlake), George Fawcett (Johnin isä), Kate Bruce (Johnin äiti), George Nichols (Jennien isä), Carol Dempster (tyttö New Yorkissa)