JAFET, DER SØGER SIG EN FADER I-IV
Tanskan elokuvateollisuus oli menettänyt valta-asemansa ensimmäisen maailmansodan aikana ja mitä enemmän aikaa kului, sitä kauemmas se ajautui omasta, persoonallisesta tyylistään. Tilalle astuivat teknisesti moitteettomat, mutta sielultaan kovin köykäiset suurelokuvat ja elokuvasarjat. Maan suurin elokuvayhtiö Nordisk Films Kompagni panosti erityisen paljon A. W. Sandbergin ohjaamiin Charles Dickens -filmatisointeihin, mutta aivan samanlaisella pieteetillä toteutettiin myös Dickensin hyvän ystävän, brittilaivaston upseerin Frederick Marryatin romaanikuvituksia. Marryatin filmaamisessa kunnostautui nyttemmin jo unohdettu Emanuel Gregers.
Näyttelijänä, käsikirjoittajana ja ohjaajana työskennelleen Gregersin tunnettuus on ainakin meillä Suomessa melko vähäistä, sen verran vähän hänen elokuviaan on tuotu maahan. Kotimaassaan Gregersiä pidettiin sen sijaan kelpo tekijänä ja etenkin vuonna 1920 valmistuneen sarjaelokuvan Den flyvende Hollænder kerrotaan herättäneen runsaasti kiinnostusta. Kyseinen elokuva on valitettavasti merkitty kadonneeksi, mutta toinen Gregersin sarjaelokuvista on sen sijaan säilynyt. Digitaaliseen muotoon siirretty neliosainen Jafet der søger sig en Fader I-IV on katsottavissa ilmaiseksi Tanskan elokuva-arkiston mykkäelokuville pyhittämältä sivulta.
Kaiken kaikkiaan kuusi tuntia pitkä sarjaelokuva alkaa myrskyisestä yöstä, jolloin pienen englantilaiskaupungin lastenkodin eteen jätetään pieni kori. Korissa on poikalapsi ja kirje, jossa ovat tiedot hänen etunimestään ja pieni vihjaus hänen taustoistaan. Jottei Jafetiksi nimetyn lapsen elämä alkaisi aivan mahdottoman kurjasti, on korin jättänyt henkilö laittanut hänen mukaansa 50 puntaa.
Iän kartuttua Jafet on päässyt apteekkari Cophagusin oppiin. Epätieto menneisyydestä kuitenkin kalvaa häntä ja kun apteekkari joutuu myymään yrityksensä, on Jafet valmis lähtemään maailmalle etsimään isäänsä. Mukaansa hän saa hyvän ystävänsä Timin. Mitä syvemmälle arvoitukseen kaverukset kaivautuvat, sitä vaarallisemmaksi meno muuttuu.
Jafet, der søger sig en Fader on näyttävä teos. Tuotantoyhtiö on halunnut pelata varman päälle ja luoda kansainvälistä tyyliä olevan suurelokuvan. Kuluissa ei ole säästelty ja niinpä viktoriaanisen Englannin ulkoasu on luotu yhtä vaikuttavasti – ja samalla myös epäuskottavasti – kuin amerikkalaisissakin tuotannoissa. Tämä ei ole välttämättä haitannut aikalaiskatsojia, mutta näin sata vuotta elokuvan valmistumisen jälkeen kaikki vaikuttaa liian steriililtä. On tietenkin jokaisen päätettävissä, kuinka paljon tällaisen antaa vaikuttaa katselunautintoon.
Vaikka lähtökohdat ovat mielestäni tällaiselle järkäleelle olemattoman heikot, on juonenkäänteitä saatu mukaan aivan riittämiin. Gregers on hallinnut materiaalinsa ja juonenkuljetus on rivakkaa. Tapahtumat on jaettu kirjoista tuttuihin lukuihin, mikä on lopulta varsin onnistunut ratkaisu. Kaverusten matkalle sattuneet vastoinkäymiset tuntuvat pääsääntöisesti uskottavilta ja ainoastaan viimeisen osan loppuvaiheilla esiintyy turhan paljon tyhjäkäyntiä. Muutamia ajoittaisia kömpelyyksiäkin löytyy, mutta niiden kanssa on helppo elää – poikkeuksena Etelä-Amerikan sademetsien vaihtuminen meille tutumpiin mäntymetsiin, joka on hieman vaikeammin hyväksyttävissä.
Näyttelijäryhmä koostuu pääosin rivinäyttelijöistä, aivan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kaikkein räikein epäkohta liittyy pääosakaksikkoon, Carl Wiethiin ja Rasmus Christianseniin, jotka eivät ole uskottavia nuorukaisia millään. Eipä se ole ihmekään, molemmat olivat elokuvan valmistuessa 37-vuotiaita eli lopputulos on samaa tasoa kuin vuotta vanhemman Axel Slangusin esiintyminen alokkaana Erkki Karun elokuvassa Meidän poikamme (1929). Valittamista ei sen sijaan ole Benjamin Christensenin Häxanissa (1922) loistotyötä tehneen Karen Wintherin valinnassa, mutta valitettavasti hänen roolihahmollaan on kokonaisuudelle vain vähän annettavaa. Frederik Jacobsen täyttää hömelön apteekkarin saappaat kunnialla.
Jafet, der søger sig en Fader on kaikesta huolimatta hieno saavutus tanskalaiselta elokuvalta. Se ei ole kenties yhtä koukuttava kuin mestarillisina pidetyt ranskalaiset sarjaelokuvat, yhtä kekseliäs kuin saksalaiset tuotannot tai yhtä yleisöön menevä kuin amerikkalaiset kilpakumppaninsa, mutta silti siinä on oma viehätyksensä, joka innostaa tutustumaan muihinkin Gregersin tuotantoihin.
Tuotanto: Nordisk Films Kompagni
Ohjaus: Emanuel Gregers
Käsikirjoitus: Valdemar Andersen (Frederick Marryatin romaaneista)
Kuvaus: Søren Kruse
Näyttelijät: Carlo Wieth (Jafet Newland), Rasmus Christiansen (Tim), Frederik Jacobsen (apteekkari Cophagus), Elisabeth Jacobsen (Fleta), Harry Komdrup (Jan), Peter Nielsen (Melchior), Karen Lund (Natté), Carl Lauritzen (lordi Windermear), Ebba Buch (Kathleen), Knud Rassow (Corny O’Toole), Ingeborg Spangsfeldt (Doña Agnes), Aage Schmidt (Don Scipio), Nora Green (Anna), Karen Winther (Susanne)
Kesto: 362 min. (141 min. + 78 min. + 71 min. + 72 min.)
Ensi-ilta: 18.9.1922 (1. osa), 25.9.1922 (2. osa), 29.9.1922 (3. osa), 2.10.1922 / ---
Kuvakaappaukset ja elokuva:
Jafet der søger sig en Fader I. Vaisenhusdrengen
Jafet der søger sig en Fader II. Værtshuset ved Mount Castle
Jafet der søger sig en Fader III. Kapergasten
Jafet der søger sig en Fader IV. Maalet naaet