Suositun slovakialaisen maantierosvon tarina on kerrottu elokuvallisin keinoin kymmenisen kertaa aina animaatioista tv-sarjoihin ja näytelmäelokuvista dokumentteihin. Aiheen ensimmäinen filmatisointi on mykkäkaudelta, jolloin valmistuneen version tekoon osallistui koko joukko slovakialaisia, Yhdysvaltoihin ennen maailmansotaa muuttaneita emigrantteja. Ensimmäisenä slovakialaisena pitkänä näytelmäelokuvana Jánošíkista tuli sensaatio ja sen kerrotaan ansainneen siihen sijoitetut rahat yli 600 kertaisesti takaisin. Elokuvan nykyään nähtävillä oleva versio pohjautuu vuonna 1970 lahjoituksena saatuun, Yhdysvaltain markkinoille suunnattuun printtiin.
Pitkinä takaumina kerrotun, 1700-luvun alkuvuosiin sijoittuva tarinan tapahtumapaikkana on maaseutu, jossa rikkaat aateliset sortavat maanviljelijöitä vailla omantunnon häivää. Kaksi vuotta toisaalla opiskellut Juraj Jánošík palaa kotitilalleen juuri samoihin aikoihin, kun hänen iäkäs äitinsä kuolee. Jánošíkin isä ei pysty suremiseltaan osallistumaan maatilan töihin, joten maanomistajan joukot pieksävät hänet hengiltä. Jánošík käy rikollisten kimppuun ja pakenee vuorille, jossa hän liittyy maantierosvojen ryhmään ja kohoaa heidän johtajakseen.
Vuonna 1918 syntyneen Tšekkoslovakian hallitus piti elokuvaa tärkeänä kansallisen identiteetin luojana ja sitä varten määrättiin jopa erinäisiä valmistus- ja esityskiintiöitä, joiden avulla maan elokuvateollisuus saataisiin vakaalle pohjalle. Tietoa yrityksen onnistumisesta on varsin vähän, mutta onneksemme osa ajan tuotannosta on saatu säilytettyä ja jopa siirrettyä jälkipolvienkin ihailtavaksi.
Jánošíkin tarina jäljittelee monien muiden kansallissankareiden vastaavia, eli kuinka yksinkertaista elämää viettävästä vaatimattomasta miehestä tuli kaikkien sorrettujen sankari ja puolestapuhuja. Aihe on kunnianhimoinen, mutta toteutukseltaan valitettavan amatöörimäinen. Lokaatiokuvaus on kyllä ensiluokkaista ja sankarin todellisilla asuinpaikoilla kuvatut kohtaukset kauniita, mutta jännitteeltään Jánošik jää kauaksi toivotusta. Ongelma on juonen kuljetuksessa: siinä vaiheessa, kun Jánosíkista tulee lainsuojaton ja tarina haarautuu kahteen osaan, kaikki latistuu. Ohjaaja ei hallitse rinnakkaisleikkauksen tehoa, jonka lisäksi hän esittää tapahtumat liian pitkinä katkelmina. Tarinaa tuntematon saattaa yllättyä loppuratkaisusta.
Jánosíkin printti ei ole enää täydellinen. Siitä puuttuu jaksoja, jotka on selitetty valokuvien ja tekstien avulla. Kuvamateriaali on kärsinyt etenkin alkupuolella pahoin, mutta paranee ensimmäisen kelan jälkeen huomattavasti. Tarinan heikkouksista ja materiaalin vajavaisuudesta huolimatta kyseessä on tutustumisen arvoinen teos, etenkin jos tuntee yhtään kiinnostusta elokuvan historiaan ja sen tuntemattomiin tekijöihin.
Tuotanto: Tatra Film Corporation
Ohjaus: Jaroslav Siakel'
Käsikirjoitus: Jozef Žák-Marušiak
Kuvaus: Daniel Siakel’ (amerikkalainen versio), Oldrich Benes (tšekkiläinen versio)
Puvustus: Frantisek Horlivý
Näyttelijät: Theodor Pištek (Juraj Jánošík), Karel Schleichert (hänen isänsä), Mária Fábryová (Anicka), Miroslav Schmidt (kreivi Revay), Olga Augustová (kreivitär Revayová), Bronislava Livia (Revayn tytär), Vladimir Šrámek (kreivi Sándor)