JUST PALS
Ohjaajauransa vuonna 1917 aloittaneesta John Fordista oli kasvanut muutamassa vuodessa yksi Universalin varmaotteisimmista tekijöistä: Ford ohjasi elokuvia nopeasti ja huokeasti, mutta kuitenkin menestyksekkäästi. Saamastaan arvostuksesta huolimatta Universalin rajoitetut elokuvantekomahdollisuudet ahdistivat häntä jopa siinä määrin, että Ford harkitsi tuohon aikaan yhtiön vaihtamista. Sitä hänen ei tarvinnut kuitenkaan tehdä, sillä kunnianhimoinen tuottaja William Fox ilmoitti Universalille haluavansa vuokrata Ford alaisuuteensa. Universal suostui, eikä Fordiakaan tarvinnut kahdesti houkutella, Fox kun tarjosi hänelle paremmat tuotanto-olosuhteet ja laajemman aihevalikoiman – huomattavasti paremmasta palkasta puhumattakaan.
Fordin ensimmäinen Fox-elokuva, loppuvuodesta 1920 valmistunut Just Pals kertoo pienen amerikkalaiskaupungin kouluja käymättömästä pummista, Bimistä (vakuuttava Buck Jones), joka tutustuu orpoon kymmenvuotiaaseen Billiin (George E. Stone). He ystävystyvät ja varsin pian Bim oivaltaa, että hänen on pojan vuoksi muututtava ja näytettävä tekemisillään tälle esimerkkiä. Bim alkaa etsiä työtä ja hän lähettää pojan kouluun, jossa opettajattarena toimii Bimin ihailun kohde Mary Bruce (Helen Ferguson). Bimin muodonmuutos ei kuitenkaan vakuuta kaikkia, sen hän saa vielä karvaasti huomata.
Chaplinin poikaa (1921) varsinkin ensimmäisen puoliskon osalta ennakoiva Just Pals on ripeävauhtinen ja kokonaisuutena varsin laadukas elokuva. Vaikka se onkin ytimeltään komediallinen draama, on tarinaan sijoitettu mukaan myös romanssia, rikoselokuvaa sekä ohjaajan tunnetuinta lajityyppiä, westerniä pankkiryöstöineen ja lynkkausjoukkoineen. Kun vielä alle tunnin mittaisessa elokuvassa riittää juonenkäänteitäkin yllin kyllin, voisi lopputulos olla täydellistä sekamelskaa. Ford oli kuitenkin jo tuohon aikaan täysi ammattilainen ja hän pitää elokuvan tiukasti otteessaan melkein kautta linjan – ainoastaan humoristinen lainvalvoja sutkautuksineen tuntuu täysin tarpeettomalta. Kokonaisuutena Just Pals tuo mieleen Griffithin maalaisdraamat, joskin huomattavasti vähemmällä nostalgisoinnilla.
Tarina yhteisön ulkopuolisesta jäsenestä, joka yrittää muuttua mallikelpoiseksi kansalaiseksi, on tuttuakin tutumpi. Mutta Just Pals on muutakin. Sen perusopetus on – aivan kuten Fordin huomattavasti kuuluisammassa teoksessa Hyökkäys erämaassa (1939) – ettei ketään tule tuomita hänen ulkoisen olemuksensa mukaan. Kaikki eivät suinkaan ole sitä, mitä kunniallinen ja huoliteltu ulkokuori antaa olettaa. Renttu Bim osoittautuu tarinan edetessä suoraselkäisemmäksi, hyväsydämisemmäksi ja uhrautuvammaksi kuin koko kaupungin kerma yhteensä. Vaikka kaikki kääntyykin lopulta parhain päin, on Bimin jalomielisyys koitua hänen kohtalokseen. Loppukohtauksesta puuttuu toisaalta hieman tunnetta, mutta eipähän se vastaavasti sorru ylilyönteihinkään.
Fordin ensimmäinen Fox-elokuva menestyi kiitettävästi ja miellyttävää katsottavaa se on edelleen. Elokuvalle meinasi tosin käydä vuosikymmenten saatossa huonosti: se painui unohduksiin ja pölyttyi vuosikymmeniä 20th Century Foxin varastoissa ennen paluutaan päivänvaloon 1970-luvun alussa. Hyvä niin, sillä Fordin mykkäelokuvia on kadonnut jo aivan tarpeeksi.
Tuotanto: Fox Film Corporation
Ohjaus: John (Jack) Ford
Käsikirjoitus: Paul Schofield (John McDermottin tarinasta)
Kuvaus: George Schneiderman
Näyttelijät: Buck Jones (Bim), George E. Stone (Bill), Helen Ferguson (Mary Bruce), William Buckley (Harvey Cahill), Duke R. Lee (sheriffi), Eunice Murdock Moore (rva Stone), Edwin B. Tilton (tri Stone)