”Iloisia ja surullisia tarinoita neidon elämästä Prahassa.” (alkuteksti).
Maalaiset ovat ystävällisiä ja maanläheisiä ihmisiä, joita ei kuitenkaan pidä päästää suureen maailmaan, sillä siellä heitä vain huijataan ja heillä on suuria vaikeuksia sopeutua kaupunkien sääntöihin ja tapoihin. Näiden seikkojen varaan on rakennettu kymmeniä draamoja ja komedioita, joista ainoastaan ani harvat ovat jääneet elämään vuosikymmeniksi valmistumisensa jälkeen. Svatopluk Innemannin vuonna 1926 ohjaama romanttinen komedia Lásky Kacenky Strnadové (engl. The Loves of Kacenka Strnadova) ei lukeudu tällaisiin teoksiin.
Kacenka Strnadová on majatalon isännän nuori sukulaistyttö, joka lähetetään Prahaan oppimaan elämää. Hänen ihastuksensa, renkinä työskentelevä Vincek seuraa perässä, sillä hänen mukaansa he kuuluvat toisilleen. Ajan myötä Kacenkasta muotoutuu tyylikäs kaupunkilaisnainen, joka ei kelpuuta Vincekiä enää miesystäväkseen - Kacenka vaatii mieheltään hienostuneisuutta, jota hänelle tarjoaa insinööri Romanovský. Tällä ei ole kuitenkaan täysin puhtaita jauhoja pussissaan, joka selviää ennen pitkää Kacenkallekin.
Josef Skružnýn alkuperäistarinaan pohjautuva komedia on amerikkalaishenkisesti toteutettu, hassunkurisiin tilanteisiin ja hömelöihin hahmoihin (etenkin Vincek edustaa tätä osastoa) nojaava kokonaisuus. Selkeästi kahteen erilaiseen osaan jakautunut elokuva ihastuttaa ensimmäisen puoliskonsa ohella, jolloin toiminta keskittyy enemmän nuoren parin ympärille. Tapahtumapaikkoina ovat pääasiassa Prahan kadut ja puistot, joiden antama painoarvo on merkittävä ainakin jokaiselle historiasta kiinnostuneelle katsojalle. Tällä tavoin edeten Lásky Kacenky Strnadové olisi kenties säilyttänyt viihdyttävyytensä loppuun asti, mutta toisen puoliskon ihmissuhdekuviot ja salapoliisileikit venyttävät kokonaisuuden turhan pitkäksi ja hajottavat muutenkin kovin tavanomaiseksi muuttuvaa tarinaa.
Vaikka kokonaisuus onkin lopulta vaatimaton, on elokuvalla myös hetkensä. Se on teknisesti varmaotteinen ja etenkin kuvarajausten käyttö yllättää – rohkea, mutta hyvällä maulla toteutettu kylpyhuonekohtaus on varmasti kirvoittanut mielipiteen jos toisenkin. Slapstick-henkiset jaksot toimivat moitteetta ja koheltavan palokunnan osuus tuo mieleen vanhat kunnon Mack Sennett -rymistelyt. Iäkkään, ehdotonta huolellisuutta kaikessa vaativan kenraalin hahmo on niin ikään mainio. Näyttelijöiden heikkous on persoonattomuus, mutta eivätpä heidän hahmonsakaan ole kovin monikerroksisia. Lopun opetus on turhankin tuttu.
”Katkeran rakkaustarinansa jälkeen Kacenka ymmärsi, että kauniit kasvot ja sulavat sanat olivat merkityksettömiä vertailussa vilpitöntä sydäntä kohtaan.”
Tuotanto: Oceanfilm
Ohjaus: Svetopluk Innemann
Käsikirjoitus: Josef Skružný, Elmar Klos (ensin mainitun romaanista)
Kuvaus: Otto Heller
Lavastus: Alois Mecera
Näyttelijät: Zdena Kavková (Kacenka Strnadová), Vlasta Burian (Vincek Kroutil), Jiri Sedlácek (Richard Romanovský), Rudolf Suva (Jurásek), Bronislava Livia (elokuvatähti), Ladislav H. Struna (ryövärien johtaja)