KEHÄ
Ratkaisu nyrkkeilykehässä
Vuokralaisella (1926) läpimurtonsa tehneen Alfred Hitchcockin ura liikahti seuraavana vuonna huomattavasti eteenpäin, kun vasta perustettu British International Pictures (BIP) houkutteli hänet riveihinsä. Uudessa tuotantoyhtiössä Hitchcockilla oli käytettävissä enemmän rahaa sekä suurempi taiteellinen vapaus kuin mitä aiempi tuotantoyhtiö Gainsborough oli tarjonnut. Ohjaajan ensimmäinen elokuva BIP:lle oli hänen omaan käsikirjoitukseensa perustuva Kehä, kertomus rakkaudesta, petoksesta, kostosta ja anteeksiannosta. Vuonna 1927 valmistunut teos on teknisesti komea, mutta muilta osin se jättää toivomisen varaa.
”One-Round” Jack Sander (Carl Brisson) on huvipuistossa otteleva nyrkkeilijä, jonka mielitietty (Lillian Hall-Davis) myy hänen otteluihinsa lippuja sekä kannustaa tarvittaessa kehän reunalla. Haastaja toisensa jälkeen lakoaa Jackin käsittelyssä kanveesiin, eikä yksityiselämässäkään ole valittamista. Kunnes kehään astuu Bob Corby (Ian Hunter), Australian raskaan sarjan mestari. Hän peittoaa Jackin ja alkaa kaiken kukkuraksi vielä liehitellä tämän tulevaa morsianta. Kolmiodraama on valmis ja lopullinen nokkimisjärjestys on selvitettävä kehässä.
Kehä on Hitchcockin elokuvista ainoa, johon hän käsikirjoitti koko tarinan. Vaikka nyrkkeilykehä kiehtoi tapahtumapaikkana ohjaajaa valtavasti, ei kertomuksessa ole riittävästi tehoa ja tältä osin Kehä jää varsin tavanomaiseksi elokuvaksi. Nyrkkeilykohtauksissa on kyllä intensiteettiä, mutta muilta osin henkilöiden väliset suhteet käyvät turhan pienillä kierroksilla. Nykykatsojaa vaivannee myös Jackin roolihahmon kiltteys: vaikka vaimo kuhertelee avoimesti hänen kilpakumppaninsa kanssa, tyytyy Jack pitkälti vain tarkkailemaan tilannetta sivusta. Loppuhuipentuma on ennalta arvattavuudestaan huolimatta kelvollinen, mutta parempaankin Hitchcock olisi varmasti pystynyt.
Vaikka sisältö ei maata mullistava olekaan, on tekninen toteutus sitäkin loisteliaampaa. Huvipuistomiljöö on huolella luotu, aivan kuten paremman väen klubit ja juhlatkin. Upeinta on kuitenkin kuvaajana toimineen Jack Coxin panos miehen loihtiessa tyylikkäitä kuvasommitelmia ja näppäriä efektejä kohtaus toisensa jälkeen. Valaisuratkaisut ovat ennakkoluulottomia ja yksityiskohtiin on kiinnitetty runsaasti huomiota – saksalaisen ja ranskalaisen elokuvan vaikutus on nähtävillä kaikkialla. Elokuvan alkuperäiseen nimeen viittaavaa symboliikkaa vilisee valkokankaalla niin ikään runsaasti. Kaikesta huolimatta temppuilua ei viedä älyttömyyksiin, vaan ratkaisut ja kokeilut palvelevat tarinaa moitteetta ja tuovat piristystä kokonaisuuteen.
Alfred Hitchcockin ensimmäinen ”suuren budjetin” elokuva on tarinaltaan väritön, mutta toteutukseltaan komea nyrkkeilymaailmaan sijoittuva kolmiodraama. Vaikka näyttelijäsuorituksissakaan ei ole mitään mullistavaa, viihtyy elokuvan parissa helposti sen kestämän puolitoistatuntisen ajan. Mikäli Hitchcockin uran ensiaskeleet kiinnostavat, kannattaa Kehä katsastaa läpi, on mestarin uralla nimittäin heikompiakin teoksia nähty. Ohjaaja ei tee Kehässä tavanomaista valkokangasesiintymistä.
Tuotanto: British International Pictures
Ohjaus: Alfred Hitchcock
Käsikirjoitus: Alfred Hitchcock
Kuvaus: Jack Cox
Lavastus: C. Wilfred Arnold
Näyttelijät: Carl Brisson (Jack Sander), Lillian Hall-Davis (Nelly), Ian Hunter (Bob Corby), Forrester Harvey (James Ware), Harry Terry (huvipuiston showmies), Gordon Harker (Jackin valmentaja), Clare Greet (ennustaja)