KELTANOKKA

Hei! Heja! Hei!


ETUSIVU
ARVOSTELUT
ARTIKKELIT
JULKAISUT
KIRJAT
LYHYTELOKUVAT
LINKKEJÄ

Harold Lamb (Harold Lloyd) on Taten yliopiston ensimmäisen vuosikurssin opiskelija. Hän ihailee yli kaiken yliopiston jalkapalloilijoita ja haluaa tulla heidän kaltaisekseen, suosituksi ja ihailluksi. Saavuttaakseen unelmansa Harold on valmis mihin vain – tämän seurauksena häntä hyväksikäytetään siekailematta ja hänen ystävinään pitämänsä opiskelutoverit nauravat hänelle selän takana. Ainoa todellinen ystävä Haroldilla on hänen majapaikkansa apulaistyttö Peggy (Jobyna Ralston), joka pitää nuorukaisesta juuri sellaisena kuin hän on.

Harold Lloydin menestynein mykkäelokuva lipputuloissa laskettuna, vuonna 1925 valmistunut Keltanokka katkaisi tähden monen elokuvan mittaisen gageihin pohjautuvien komedioiden sarjan. Keltanokassakin on tietysti vauhtia ja komiikkaa – loppuhuipentumana toimiva jalkapallo-ottelu on syystäkin kuuluisa – mutta tämän elokuvan kohdalla yhtä tärkeässä osassa ovat tarinan hahmot ja heidän kehittymisensä. Henkilökohtaisesti pidän tämän tyylin Lloyd-komedioista enemmän kuin hänen vauhdikkaista rymistelyistään.

The Freshman                  The Freshman

Vaikka Keltanokka onkin päällisin puolin hupaisa teos, voi hauskan ulkokuoren alta kuitenkin helposti löytää myös vakavamman aiheen, kertomuksen yksinäisestä ja ulkopuolisesta nuorukaisesta, joka yrittää saada ystäviä rahan ja mielistelyn avulla. Harold on valmis uhraamaan jopa terveytensä päästäkseen opiskelutovereidensa suosioon: hän suostuu jalkapallojoukkueen harjoitusnukeksi päästäkseen joukkueeseen, mutta päätyy vastoin uskomustaan vain joukkueen juomien hoitajaksi. Hän järjestää hienot ja kalliit syysiltamat, jotka päättyvät kuitenkin katastrofaalisesti – elokuvan koskettavimmassa kohtauksessa, jossa Harold saa tietää mitä mieltä hänestä todella ollaan, on chaplinmaista tyyliä.

Vastoinkäymisistä huolimatta Harold on valmis nousemaan alakulostaan ja näyttämään, että hänkin ansaitsee oikean mahdollisuuden. Keltanokan opetus onkin, ettei koskaan pidä teeskennellä olevansa jotain mitä ei ole, eikä koskaan pidä lakata uskomasta itseensä. Tuttuja teesejä monista muistakin Lloydin elokuvista, mutta silti aina yhtä mieltä lämmittäviä ja ajankohtaisia. Periksiantamattomuus, oman itsensä hyväksyminen ja hitunen onnea voivat viedä menestykseen, kuten Harold tulee lopulta huomaamaan.

The Freshman                  The Freshman

Komedian ja koskettavan draaman sulauttaminen toisiinsa ei ole helppoa, mutta Keltanokassa se onnistuu varsin kiitettävästi. Koskettavissa kohtauksissa on kosolti tunnetta ja komiikkakin on toimivaa alun muutamaa kauneusvirhettä lukuun ottamatta. Lloyd tekee tahollaan vakuuttavaa työtä kuten aina, myös Jobyna Ralston osoittaa olevansa paitsi taitava komedienne, myös verraton draamanäyttelijä, jolle olisi ollut käyttöä varmasti dramaattisissakin rooleissa. Tarkkaavaiset katsojat voivat yrittää löytää Frank Borzagen vakiokasvon Charles Farrellin opiskelijoiden joukosta.

Keltanokka jäi viimeiseksi Fred C. Newmeyerin ohjaamaksi Harold Lloyd –elokuvaksi, sillä jokaisessa Lloydin pitkässä elokuvassa mukana ollut ohjaaja kaipasi uusia haasteita ja siirtyi muiden työskentelemään muiden koomikoiden kanssa. Newmeyerin ura ei kohonnut enää samanlaisiin korkeuksiin kuin Lloydin kanssa ja niinpä hänen viimeiset elokuvaohjauksensa ovatkin painuneet hyvää vauhtia unholaan. Lloyd sen sijaan jatkoi menestyksekkäästi elokuvien parissa vielä vuosien ajan ollen mykän kauden suurimpia tähtiä loppuun saakka.

THE FRESHMAN, 1925 Yhdysvallat

Tuotanto: The Harold Lloyd Corporation Ohjaus: Fred C. Newmeyer, Sam Taylor Käsikirjoitus: John Gray, Sam Taylor, Tim Whelan, Ted Wilde Kuvaus: Walter Lundin Lavastus: Liell K. Vedder Leikkaus: Allen McNeil
Näyttelijät: Harold Lloyd (Harold Lamb), Jobyna Ralston (Peggy), Brooks Benedict (lukiolaiskonna), James Anderson (lukiolaissankari), Hazel Keener (lukiolaiskaunotar), Joseph Harrington (räätäli), Pat Harmon (jalkapallovalmentaja)



© 29.6.2009 Kari Glödstaf