KOHTALOKAS NAINEN
Diana Merrickillä on lapsesta saakka ollut kaksi ihailijaa, häntä köyhempi Neville Holderness sekä varakas ja pidetty David Furness. Luokkaerosta huolimatta Diana on aina rakastanut Nevilleä - seikka, jota tämän isä saati Dianan veli eivät voi sietää. Kun Nevillen isä saa tietää nuorten suunnittelevan salaista naimisiinmenoa, asettuu hän poikkiteloin ja lähettää poikansa työmatkalle Egyptiin.
Hylätty Diana päättää naida Davidin, vaikka tietääkin, ettei tule rakastamaan tätä koskaan. Kahden vuoden avioliiton jälkeen David tekee yllättäen itsemurhan ja pahat kielet alkavat vihjailemaan, että Dianalla olisi tavalla tai toisella sormensa pelissä. Suojellakseen edesmenneen aviomiehensä mainetta hän antaa ymmärtää, että hänen elämäntapansa johtivat Davidin kuolemaan. Halveksittu Diana lähtee kiertämään vuosiksi maailmaa, mutta palaa kotiin vain muutamaa päivää ennen Nevillen häitä.
Michael Arlenin kohua herättänyt, monien mielestä aikakauden elämänasenteita kaunistelematta peilannut romaani Vihreä hattu oli vuoden 1924 suuria menestyksiä. Ei aikaakaan, kun tarina esitettiin jo Broadwayllakin. Kun Garbo ilmaisi kiinnostuksensa romaanin filmatisoimiseen, otettiin se käsiteltäväksi Hollywoodissakin. Mutta ennen kuin teos saatettiin siirtää valkokankaalle, kävivät sensorit sen tiheällä kammalla läpi: elokuvan nimi ei saanut vastata alkuperäistä teosta, henkilöiden nimet oli muutettava ja sisältöäkin siivottiin rankalla kädellä. Jäljelle jäi lopulta vain tarinan perusrunko, saippuaoopperamainen rakkaustarina.
Kohtalokas nainen on paitsi ihmissuhdedraama, myös kertomus kunniasta ja kunniallisuudesta – seikoista, jotka määrittelevät henkilöiden arvon ja aseman. Nevillen isä ei salli rakastavaisten avioliittoa, koska huolettoman Dianan elämäntyyli ei ole tarpeeksi kunniallista sen enempää hänelle kuin hänen pojalleenkaan. Diana puolestaan salaa tiedot Davidin itsemurhan todellisista syistä säilyttääkseen tämän arvostetun maineen yhteisössä. Kun totuus lopulta selviää Nevillelle ja tämän isälle, ovat he valmiita antamaan Dianalle kaiken anteeksi ja hyväksymään tämän sellaisena kuin on. Mutta siinä vaiheessa on jo liian myöhäistä, sillä Diana ei voi unohtaa kaikkia niitä syytöksiä ja juoruja, joita hänestä on levitetty.
Ei ihme, että Garbo tunsi mielenkiintoa tarinaa kohtaan, sillä Diana Merrickin hahmo on monilta osin kuin hän itse. Roolihahmonsa tavoin Garbo oli suuri tuntematon – salaperäinen ja tavoittamaton tähti ei juuri vaivautunut kommentoimaan hänestä esitettyjä juoruja saati oikomaan väärinkäsityksiä, vaan piti yksityiselämänsä omana tietonaan. Vastaavaa yhtäläisyyttä on myös Dianan ja Nevillen suhteessa. Garbo ja Gilbert olivat kerran olleet rakastavaisia, mutta suhde oli päättynyt jälkimmäisen pakonomaiseen haluun mennä Garbon kanssa naimisiin. Garbo ei moista halunnut, joten Gilbert etsi lopulta uuden ehdokkaan. Tiedä sitten onko sattumaa vai tarkoituksenmukaista, mutta kohtauksessa, jossa Neville kysyy Dianalta "miksi ikinä annoin sinun mennä?" ollaan jo yksityiselämän puolella. "Niin – miksi?"
Garbon näyttelijäntaitoja on toisinaan vähätelty. Totta onkin, että hänen harvemmin tarvitsi näytellä, sillä hän pystyi kannattelemaan roolihahmojaan pelkällä olemuksellaankin. Kohtalokas nainen osoittaa kuitenkin, että mikäli roolihahmossa on jotain hivenenkin kiinnostavampaa, on Garbolla sille jotain annettavaakin. Tähti ei ole enää pelkkä kaunis silhuetti romanttisessa ympäristössä, vaan Diana Merrickin roolin myötä aikuiseksi kasvanut, elämänhaluinen nainen. Jakso, jossa hän ja Gilbertin esittämä Neville kohtaavat sairaalassa, on Garboa parhaimmillaan. Garbon suuruutta näyttelijänä ei voi täysin käsittää, ellei ole nähnyt tätä elokuvaa.
Tuotanto: Metro-Goldwyn-Mayer
Ohjaus: Clarence Brown
Käsikirjoitus: Bess Meredyth (Michael Arlenin romaanista)
Kuvaus: William Daniels
Lavastus: Cedric Gibbons
Leikkaus: Hugh Wynn
Puvustus: Adrian
Välitekstit: Marian Ainslee, Ruth Cummings
Näyttelijät: Greta Garbo (Diana Merrick Furness), John Gilbert (Neville Holderness), John Mack Brown (David Furness), Douglas Fairbanks Jr. (Jeffry Merrick), Lewis Stone (tri Hugh Travelyan), Hobart Bosworth (Sir Morton Holderness), Dorothy Sebastian (Constance)