Chaplinin ja Lloydin jätettyä lyhytelokuvat lopullisesti taakseen, päätti myös Keaton koettaa onneaan tällä saralla. Elokuvansa menestyksestä epävarmana tähti kuvasi kolme kahden kelan mittaista lyhytkomediaa ja liitti ne toisiinsa – näin elokuvat voisi tarvittaessa irrottaa toisistaan ja esittää omina elokuvinaan. Tähän ei kuitenkaan ollut aihetta, sillä Griffithin Suvaitsemattomuutta (1916) parodioiva Kolme aikakautta menestyi erinomaisesti ja näin Keaton oli onnistunut siirrossaan toivomallaan tavalla.
Elokuvan kertomukset sijoittuvat kivikauteen, muinaiseen Roomaan sekä 1920-luvun Los Angelesiin ja kaikissa niissä toistuu sama tarina. Kaunotar (Margaret Leahy) houkuttaa paikalle kaksi toistensa täyttä vastakohtaa olevaa kosijaa (Keaton, Wallace Beery). Altavastaajana kosintakilpaan lähtevä Keaton joutuu tekemään kaikkensa saadakseen tytön itselleen.
Keaton halusi elokuvansa naistähdeksi Suvaitsemattomuudessa näytelleen Constance Talmadgen, vaimonsa Natalien sisaren. Talmadgen sijaan hän sai riesakseen englantilaisen kauneuskuningattaren (Leahy), jolla ei ollut näyttelijäkokemusta lainkaan. Hänet oli kuitenkin pakko ottaa, sillä hänelle oli luvattu voittonsa ansiosta elokuvarooli eikä Keaton halunnut rikkoa tätä sopimusta mahdollisten oikeustoimien pelossa. Tuhkimotarina ei Margaret Leahyn kohdalla toteutunut, sillä Kolme aikakautta jäi hänen ainoaksi visiitikseen elokuvamaailmaan.
Keatonin kuuluisa käsikirjoitusryhmä on ladannut jokaisen jakson täyteen toimintaa ja hauskoja oivalluksia, jotka saavat kyynisimmänkin elokuvankatsojan suupielet kääntymään hymyyn. Hervottomimmat naurut kirvoittaa kivikausi esihistoriallisine golf-peleineen, kivikauden henkilökortteineen sekä nuijin käytyine kaksintaisteluineen - nähdäänpä jaksossa myös baseballin ensi askeleetkin. Rooman jakson parasta antia on lumisella Colosseumilla käyty kilpa-ajo, nykyaikaisjakso puolestaan tarjoaa huikeaa Keaton-akrobatiaa tämän paetessa poliiseja kaupungin katoilla.
Kuten muidenkin Keatonin elokuvien kohdalla, myös Kolme aikakautta oli vaarassa tuhoutua ainiaaksi. Sen ainoa olemassa oleva kopio löydettiin pahassa mätänemistilassa vuonna 1954 ja ainoastaan restauroijien ankarien ponnistelujen ansiosta elokuva saatiin pelastettua.
Tuotanto: Buster Keaton Productions
Ohjaus: Buster Keaton, Edward F. Cline
Käsikirjoitus: Buster Keaton, Clyde Bruckman, Jean C. Havez, Joseph A. Mitchell
Kuvaus: Elgin Lessley, William C. McGann
Näyttelijät: Buster Keaton (poika), Wallace Beery (kilpakosija), Margaret Leahy (tyttö), Lillian Lawrence (tytön äiti), Joe Roberts (tytön isä)