Hævnens nat

KOSTON YÖ


ETUSIVU
ARVOSTELUT
ARTIKKELIT
JULKAISUT
KIRJAT
LYHYTELOKUVAT
LINKKEJÄ

Benjamin Christenseniä ei suotta pidetä tanskalaisen elokuvan ensimmäisenä merkittävänä ohjaajana, sen verran vaikuttavia hänen varhaiset ohjaustyönsä varsinkin taiteellisella tasolla mitattuna ovat. Christensenin esikoisohjaus, Det hemmelighedsfulde X (1914), oli suuri menestys varsinkin Yhdysvalloissa, joten lähtökohdat olivat otolliset toistakin elokuvaa tehdessä. Kaksi vuotta myöhemmin valmistunut Koston yö on kuitenkin pettymys, sillä lupaavista lähtökohdista ja tarinan suomista mahdollisuuksista huolimatta lopputulos on laimea, joskin komean näköinen jännitysdraama.

Murhasta tuomittu ”Strong John” Sikes on paennut vankilasta ja hakenut orpokodista sinne jätetyn poikansa. He päätyvät tohtori Westin hulppeaan kartanoon, jossa juhlitaan vuoden vaihtumista. Väsynyt ja nälkäinen kaksikko piiloutuu ullakolle ja yön pimeydessä John lähtee etsimään heille ruokaa. Hän luulee saavansa apua taloudenhoitajalta, mutta hänet petetään, otetaan kiinni ja palautetaan vankilaan. John Sikes vannoo kostoa.

Hævnens nat                  Hævnens nat

Christensenin itsensä käsikirjoittama Koston yö on sittemmin useaan otteeseen varioituja teemoja (syyttömyys, kaiken menettäminen, kosto) käsittelevä elokuva. Lopputulos ei ole kuitenkaan osiensa summa: vuosia vankilassa viruneen miehen tarinan voisi odottaa olevan joko Cape Fearin (1962, 1991) kaltainen kostotrilleri tai yhteiskunnan ulkopuolelle pudonneen hylkiön dramaattinen tarina, mutta katsojan harmiksi Christensen ei tunnu tietävän, kumpaan suuntaan tarinaa kuljettaisi. Loppuhuipentuma, jossa kostoa vannonut John Sikes on kaksin pimeässä kartanossa hänet pettäneen taloudenhoitajan kanssa, on toimivaa jännitystä, mutta muilta osin tarinassa ei ole kehumista. Latteaakin latteampi lopetus kruunaa tylsän elokuvan.

Taiteellisilta ansioiltaan Koston yö on rautaa. Det hemmelighedsfulde X:n kanssa osin samoissa lavasteissa kuvattu elokuva on lavastukseltaan vaikuttava ja hyvällä maulla toteutettu. Tanskalaisen mykkäelokuvan suuri kamerataituri, ensimmäistä kertaa Christensenin kanssa yhteistyötä tehnyt Johan Ankerstjerne loihtii ohjaajan opastuksella vaikuttavia kuvia, eivätkä aikalaiskatsojat ihailleet suotta jännittäviä hetkiä yöllisen kartanon varjoisilla käytävillä. Näistä jaksoista olisi F. W. Murnaukin ollut ylpeä. Harmi, ettei Ankerstjerne kokeillut missään vaiheessa onneaan sen enempää Hollywoodissa kuin Saksassakaan, joista varsinkin jälkimmäisessä olisi voinut luulla riittävän työtilaisuuksia hänen kaltaiselleen taiteilijalle.

Christensen näyttelee pääosan hienostuneesti. Hänen hahmotuksensa mielenterveytensä menettäneestä ex-vangista on vakuuttava – tästä parhaimpana esimerkkinä jakso, jossa vankilasta vapautunut John Sikes ostaa ensin pojalleen ison nallen, vain saadakseen pian tietää, että lapsi on jo sijoitettu muualle. Katsoja voi melkein tuntea itsekin John Sikesin tuskan tämän kävellessä pois orpokodista, niin vakuuttavaa Christensenin näytteleminen on. Muusta ryhmästä ei ole hänen haastajakseen, vaikka ei heidänkään työskentelyssään ole moittimista. Carl Th. Dreyerin elokuvista tuttu Mathilda Nielsen tekee pienen roolin orpokodin virkailijana.

HÆVNENS NAT, 1916 Tanska

Tuotanto: Dansk Biograf Kompagni Ohjaus: Benjamin Christensen Käsikirjoitus: Benjamin Christensen Kuvaus: Johan Ankerstjerne Lavastus: Hjalmar Klæbel
Näyttelijät: Benjamin Christensen (”Strong John” Sikes, alkup. ”Strong Henry”), Karen Caspersen (Ann), Peter Fjelstrup (tri West), Charles Wilken (professori Wilken), Mathilda Nielsen (orpokodin virkailija)



© 2.11.2012 Kari Glödstaf