ETUSIVU
ARVOSTELUT
ARTIKKELIT
JULKAISUT
KIRJAT
LYHYTELOKUVAT
LINKKEJÄ

Tanskan elokuva-arkiston mykkäelokuville pyhittämä sivusto, stumfilm.dk, valittiin äskettäin Silent Londonin lukijaäänestyksessä internetin parhaaksi striimaussivustoksi, eikä aiheetta. Kyseessä on nimittäin elokuvan esihistoriasta kiinnostuneen harrastajan ja tutkijan aarreaitta, sillä sen kautta pystyy pienellä vaivalla tutustumaan tanskalaisen mykkäelokuvan kiehtovaan maailmaan ja nähdä nimikkeitä, joita ei näe missään muualla.

Suomalaisten hyvin tuntema komediakaksikko, Majakka ja Perävaunu, on sivustolla edustettuna lähes kymmenen elokuvan voimin. Osaa niistä ei ole koskaan esitetty meillä Suomessa, osan esittämisestä on pian kuusi vuosikymmentä aikaa. Jälkimmäiseen kategoriaan kuuluu Keikareita, keplottelijoita ja kummituksia, jonka viimeisin tv-esitys on niinkin kaukaa kuin vuodelta 1965. Ainaiset valitukset televisiouusinnoista eivät siis ainakaan päde tähän komediaan.

Keikareita, keplottelijoita ja kummituksia alkaa ennustajan pakeilta, jossa Majakan ja Perävaunun kanssa samassa talossa asuva povari kertoo Perävaunulle tarinoita rikkauksista ja rakkauksista. Samalla hän sysää liikkeelle tapahtumaketjun, joka vie ystävämme kahden kaunottaren kainaloon, huijareiden kynsiin ja lopulta myös kummituslinnaan, jonka käytävillä kävelee luurankokasvoisia aaveita.

Hyvin amerikkalaismaisessa hengessä alkava elokuva lainaa ensimmäisillä metreillään niin Buster Keatonia, Harry Langdonia kuin Harold Lloydiakin – jälkimmäistä kaikkein eniten, sillä Majakan roikkuminen kerrostalon seinällä on todennäköisesti saanut innoituksensa Lloydin klassikkoelokuvasta Turvallisuus viimeiseksi (1923). Vähitellen amerikkalaisvaikutteet haalistuvat ja meno muuttuu enemmän tanskalaisparin kaltaiseksi ja hyvä niin, sillä liiallisella lainaamisella olisi lopputuloskin ollut todennäköisesti heikompi. Loppuhuipentuma tosin muistuttaa vahvasti Lloydin Pikkuveljeä (1927), mutta sopii silti luonnollisesti tapahtumien päätökseksi.

Olen ennenkin todennut, että Majakan ja Perävaunun huumori poikkeaa hyvin paljon amerikkalaisista virkaveljistään ollen paljon rauhallisempaa ja kenties jopa kuivempaa. Se ei kuitenkaan tarkoita huonompaa, sillä tässä elokuvassa nähdään muutamia sellaisia gageja, joiden keksimisestä olisivat muutkin olleet ylpeitä. Yksi näistä on muotivaatteiden mainostaminen rantaraitilla, toinen – ja samalla koko elokuvan hurjin – on se, jossa Perävaunu rymistelee sänkyineen naapurihuoneistossa asuvan nyrkkeilijän kotiin. Myös erikoislaatuinen banaanilautta jää mieleen.

HØJT PAA EN KVIST, 1929 Tanska

Tuotanto: Palladium Ohjaus: Lau Lauritzen Sr. Käsikirjoitus: Lau Lauritzen Sr., Alice O’Fredericks, A. V. Olsen, Lau Lauritzen Jr. Kuvaus: Carlo Bentsen, Einar Olsen Musiikki: Sven Gyldmark
Näyttelijät: Carl Schenstrøm (Majakka), Harald Madsen (Perävaunu), Nina Kalckar, Marguerite Viby (ystävykset), Bruno Tyron (nyrkkeilijä), Mathilde Felumb Friis (vuokraemäntä), Emmy Schønfeld (ennustaja)
Kesto: 97 min.
Ensi-ilta: 26.12.1929 / 28.4.1930

Kuvakaappaukset ja elokuva: Keikareita, keplottelijoita ja kummituksia