MAA
Takavuosina Nelosen "jotain aivan muuta" – mainoksessa esiintynyt, ukrainalaisen Aleksandr Dovženkon kuuluisin elokuva Maa on kertomus ukrainalaisen maaseudun murroksesta. Vanhojen maanviljelijöiden jälkeläiset ovat kyllästyneitä kurjuuteen ja päättävät käydä vastaiskuun rikkaita maanomistajia vastaan. Uudet tuulet puhaltavat ja perinteiset maanviljelytavat saavat väistyä, kun kylään ostetaan ensimmäinen traktori. Kaikki eivät suinkaan ota muutosta ilolla vastaan, vaan seurauksena on epäluuloja ja ongelmia.
Dovženkon (1894-1956) viimeisen mykkäelokuvan aihe ei varmasti kuulosta etukäteen kovinkaan kiinnostavalta tai erityiseltä, onhan eri aikakausien murroksia kuvattu ahkerasti koko elokuvan olemassaolon ajan. Se mikä tästä elokuvasta tekee mielenkiintoisen, on toteutus. Luonnon kuvaaminen ei ole koskaan ollut helppoa ja useat elokuvat ovatkin hyvistä yrityksistä huolimatta olleet kiiltokuvamaisia eivätkä ole onnistuneet tavoittamaan sellaista henkeä, kauneutta ja harmoniaa, jota aihe vaatisi. Tässä suhteessa Maa muodostaa iloisen poikkeuksen.
Maa kuuluu niiden lukuisten klassikoiden joukkoon, jotka ovat saaneet maailman kaunein elokuva –tittelin osakseen. Väite ei ole vailla perusteita, sillä Dovženkon teos on todella vaikuttava. Hän tavoittaa luonnon hengen ja puhtauden ainutlaatuisella tavalla. Maalaismiljöö omenapuineen sekä lainehtivine viljapeltoineen henkii iätöntä elämää, jollaista vain harvat elokuvantekijät - käytännössä ainoastaan skandinaavit - ovat vuosikymmenten saatossa kyenneet tallentamaan filmille. Ihmisen ja luonnon yhteenkuuluvuus on täydellisessä harmoniassa ja runolliset ja aistikkaat otokset seuraavat toisiaan nousematta kuitenkaan itsetarkoituksellisiksi. Maata onkin sanottu yhdeksi maailman aidoimmista ja ehyimmistä ihmisen ja luonnon rinnakkaiselosta kertovista elokuvista.
Kauneudestaan huolimatta Maa ei ole täydellinen elokuva. Toki siinä on useita todella hienoja kohtauksia, jotka ovat syystäkin jääneet elokuvahistorian lehdille, mutta myös sellaisia, jotka tuntuvat hieman oudoilta ja huolimattomasti tehdyiltä. Paikoittain myös vanhoille neuvostoelokuville tyypillinen ylinäytteleminen on hieman häiritsevää.
Koska Sergei Eisenstein on vanhoista neuvostomestareista tunnetuin, on viisainta verrata Maata hänen varhaisiin teoksiinsa saadakseen Dovženkon elokuvasta etukäteen mahdollisimman paljon irti. Näitä kahta ohjaajaa voisi verrata hyvin taidemaalareihin: siinä missä Eisenstein "piirsi" elokuviaan terävillä, ohuilla ja lyhyillä vedoilla, on Dovženkolla käytössä leveä pensseli, jolla hän vetää pohdiskelevia, pitkiä viivoja. Se kumpi on parempi, on katsojan aivan itsensä päätettävissä.
Tuotanto: VUFKU
Ohjaus: Aleksandr Dovženko
Käsikirjoitus: Aleksandr Dovženko
Kuvaus: Daniil Demutski
Lavastus: Vasili Kritševski
Leikkaus: Aleksandr Dovženko
Näyttelijät: Stepan Škurat (Opanas Trubenko), Semjon Svašenko (Vasili), Julia Solntseva (Opanasin tytär), Elena Maksimova (Natalka, Vasilin morsian), Ivan Franko (Arhip Belokon, kulakki), Pjotr Masoha (Homa, hänen poikansa), Nikolaj Nademski (Semjon-vanhus)