METROPOLIS
Fritz Langin kuuluisin mykkäelokuva, Metropolis, oli aikakautensa suurin mammutti. Ufa:n suuruudenhullua projektia varten rakennettiin massiiviset ja näyttävät lavasteet, elokuvaa varten kiinnitettiin lähes 40 000 avustajaa ja sen kuvauksiin käytettiin aikaa yli puolitoista vuotta. Kun elokuva lopulta oli valmis, oli kustannusarvio ylittynyt nelinkertaisesti, tuhlauksesta syytetty tuottaja Erich Pommer eronnut virastaan ja Ufa konkurssin partaalla.
Metropolis on 2000-luvun suurkaupunki. Teollisuuspohatta Joh Fredersenin (Alfred Abel) johtama kaupunki on jakautunut kahteen osaan: maan alla asuvat orjuutetut työläiset, joiden tehtävänä on pitää kaupunkia ylläpitävät koneet käynnissä. Maan päällä on ylimystön valtakunta urheilukenttineen ja häikäisevän kauniine puutarhoineen. Joh Fredersenin poika Freder (Gustav Fröhlich) rakastuu työläisten hengelliseen johtajaan Mariaan (Brigitte Helm) ja liittyy työläisten joukkoon. Hänen isänsä kääntyy keksijä Rotwangin (Rudolf Klein-Rogge) puoleen käskien tätä kaappaamaan Marian ja valmistamaan hänestä robottikopion. Rotwang tekee työtä käskettyä, mutta toisin kuin Fredersen on pyytänyt, hän tekeekin robotista kansankiihottajan, jonka tehtävänä on tuhota Metropolis.
Vaikka Metropolis nykyään nauttiikin suurta kunnioitusta science fictionin edelläkävijänä, sen ilmestyessä kaikki oli toisin. Yleisö karttoi sitä, kriitikot pitivät sitä näyttävänä, mutta sisällöltään tyhjänä elokuvana ja kuuluisa kirjailija H. G. Wells sanoi elokuvan olevan typerintä, mitä hän oli koskaan nähnyt. Ufa veti elokuvan teattereista välittömästi ensi-illan jälkeen ja leikkasi sen uudelleen, ilman menestystä. Tämän jälkeen elokuva koki todellisen tuhoutumisen, kun levittäjä toisensa jälkeen leikkasi siitä oman versionsa. Koska leikattua materiaalia ei tuohon aikaan säilytetty, pidettiin elokuvan alkuperäisversiota iäksi kadonneena. Kesällä 2008 muuan Buenos Airesin elokuvamuseon työntekijä teki kuitenkin elämänsä löydön hänen löydettyään sattumalta Metropolisin kadonneet kohtaukset. Vaikka materiaali onkin 16mm negatiivilla ja melko huonolaatuista, ovat restauroijat pystyneet palauttamaan kohtaukset katselukelpoisiksi.
Buenos Airesista löytynyt materiaali lisää Metropolisin kestoa puolella tunnilla ja paikkaa näin aiemmissa versioissa esiintyneitä juonessa ja tapahtumissa olleita aukkoja. Työläisen 11811 kohtalo ratkeaa lopultakin, Joh Fredersenin laiha apulainen saa huomattavasti enemmän esilläoloaikaa, samoin Fredersenin erottama Josaphat kasvaa kokonaisuuden kannalta tärkeämmäksi kuin aiemmin. Loppuhuipentuma, Metropolisin tuhoutuminen, kasvaa lisämateriaalin myötä todella vaikuttavaksi spektaakkeliksi, joka vetää vertoja nykyrymistelyillekin. Aivan kaikkea puuttuvaa materiaalia eivät Buenos Airesinkaan arkistot sisältäneet, nämä kohtaukset on selitetty välitekstein.
Metropolis on saksalaisen elokuvan ällistyttävimpiä luomuksia ja se on kuuluisa ennen kaikkea teknisestä toteutuksestaan. Kaupunkinäkymiä, joihin Langin kerrotaan saaneen vision nähdessään ensimmäistä kertaa öisen Manhattanin silhuetin, on sittemmin varioitu monissa elokuvissa aina Blade Runneria ja Star Warsia myöten. Erikoistehosteet ja pienoismallit ovat näyttäviä ja kuvaus ensiluokkaista. Monet analyytikot ovat todenneet Langin ennustaneen työläisjoukoillaan natsien keskitysleirit, mutta vaikka yhtäläisyyksiä kieltämättä on, voidaan sitä pitää enemmänkin jälkiviisautena. Sen sijaan kauhukuvat maailmasta, jossa ihmiset nääntyvät koneidensa ääreen, ovat tänä päivänä yhä todellisempia.
Täydellinen elokuva Metropolis ei kuitenkaan ole. Sen käsikirjoituksessa on paikoittain latteuksia, jotka liittyvät useimmiten Frederiin. Heti elokuvan alussa hän muuttuu silmänräpäyksessä isänsä perinnön jatkajasta työläisten oikeuksia puolustavaksi ymmärtäjäksi ja tämä huipentuu kohtaukseen, jossa hän laskeuduttuaan työläisten pariin auttaa heti pyyteettömästi työnsä alle tuupertuvaa miestä. Asiaa ei yhtään auta se, että osan tulkinnut Gustav Fröhlich näyttelee teatraalisesti ja on muutenkin ydinnelikon heikoin lenkki. Alfred Abel on kylmänä teollisuusjohtajana ensiluokkainen, samoin kuin Rudolf Klein-Rogge mielipuolisena keksijänä. Elokuvan tähti on ensimmäistä kertaa valkokankaalla esiintynyt Brigitte Helm kaksoisroolissaan Mariana. Helm kuvaili myöhemmin työskentelyään Langin kanssa elämänsä hirveimmäksi kokemukseksi.
Metropolis näyttäytyy viimeinkin elokuvayleisölle lähes sellaisena, kuin Fritz Lang sen tarkoitti. Vuosien odotus ja elokuvahistorioitsijoiden haaveilu on tullut päätökseensä. Lisäminuutit ovat tarinan kannalta tärkeitä ja valottavat kokonaiskuvaa ja visuaalisestikin Metropolis on yksi elokuvahistorian suurimmista saavutuksista. Elokuvan kannalta heikoin lenkki – Fröhlichin tulkitsema Freder Fredersen – latistaa hieman kokonaisuutta.
Tuotanto: Ufa
Ohjaus: Fritz Lang
Käsikirjoitus: Thea von Harbou, Fritz Lang (von Harboun tarinasta)
Kuvaus: Karl Freund, Günther Rittau
Lavastus: Otto Hunte, Erich Kettelhut, Karl Vollbrecht
Musiikki: Gottfried Huppertz
Puvustus: Änne Willkomm
Näyttelijät: Alfred Abel (Joh Fredersen), Gustav Fröhlich (Freder Fredersen), Brigitte Helm (Maria), Rudolf Klein-Rogge (Rotwang), Fritz Rasp (laiha apuri), Theodor Loos (Josaphat), Erwin Biswanger (työläinen nro. 11811), Heinrich George (Grot)