THE MOTHERING HEART
”D. W. Griffithin elokuvakorkeakoulun” käyneiden määrä on melkoinen ja toisinaan tuntuu siltä, että lähes jokainen pioneeriajan amerikkalaisnäyttelijä on ollut jossain määrin tekemisissä Griffithin kanssa. Erityisesti hänellä oli silmää naisnäyttelijöille ja monet mykän kauden hienoimmista naisnäyttelijöistä ovatkin jossain vaiheessa uraansa työskennelleet Griffithin alaisuudessa: Mary Pickford, Blanche Sweet, Constance Talmadge, Mae Marsh, Dorothy ja Lillian Gish… Erityisesti viimeksi mainittu oli todellinen Griffith-veteraani kymmenillä rooleillaan aina vuodesta 1912 vuoteen 1922, jolloin Gishin ja Griffithin tiet erkanivat.
Gish muistetaan parhaiten kärsivien naisten rooleista sellaisissa menestyselokuvissa kuin Katkenneita kukkasia (1919) ja Läpi myrskyn (1920), mutta tosiasiassa hän oli näytellyt niitä jo uransa alusta alkaen. Yksi Gishin hienoimmista roolisuorituksista nähdään vuonna 1913 valmistuneessa Biograph-tuotannossa The Mothering Heart, jossa hän esittää nuorta, raskaana olevaa vaimoa. Hänen arkinen elonsa kokee ensimmäisen takaiskun, kun aviomies alkaa pelehtiä vieraan naisen kanssa. Jätettyään miehensä ja palattuaan takaisin äitinsä luo, hän saa lapsen myötä elämänsä hetkeksi järjestykseen. Kohtalo puuttuu kuitenkin naisen onneen julmalla tavalla.
Griffithin omiin Biograph-ajan suosikkeihin lukeutuvaa The Mothering Heartia katsoessa on helppo ymmärtää, miksi häntä pidettiin aikakautensa suurimpana ohjaajana. Hänellä oli taito luoda kestävää draamaa arkisista asioista ilman, että niissä olisi mitään teeskenneltyä. The Mothering Heart on tästä erinomainen esimerkki, sillä se voisi hyvinkin olla minkä tahansa tosielämän nuorenparin tarina. Arkinen aherrus ja pienistä eleistä koostuva onni vaihtuvat menestyksen myötä huvituksiin, henkilöt alkavat kyllästyä toisiinsa, onnea etsitään muualta toisen tunteista välittämättä… Lukuisia kertoja nähty tarina, mutta hyvän toteutuksensa ansiosta elinvoimainen ja myötätuntoa herättävä.
Siksi onkin harmillista, että Griffith päättää parantumattomana romantikkona elokuvansa sovinnon eleeseen. Uskottomuuden vuoksi erilleen ajautunut pariskunta löytää lopussa toisensa, tai niin ainakin katsojalle luvataan. Asetelmassa ei ole sinänsä mitään vikaa, mutta lopetuksen helppous häiritsee: muutama ristiriitainen ele tai ilme suuntaan tai toiseen olisi antanut tilanteelle lisää syvyyttä ja uskottavuutta. Ehkä Griffithillä on ollut mielessä ne monet kritiikit, joita hänen yhä synkemmiksi muuttuneet Biograph-tuotannot olivat saaneet?
The Mothering Heart on Lillian Gishin taidonnäyte ja hän pitikin roolia uransa kulmakivenä. Tuolloin yhdeksäntoistavuotias Gish oli näytellyt elokuvissa vasta vajaan vuoden, mutta oli jo täysiverinen ammattilainen, kuten tämä elokuva osoittaa. Alun perin liian nuorena roolista hyllytetty Gish esittää koko repertuaarinsa tavalla, jota ei voi kuin ihailla. Hänen kasvunsa nuoresta ja viattomasta neidosta, pettyneeksi, petetyksi ja lopulta anteeksiantavaksi vaimoksi, joka kärsimysten ja menetysten jälkeen yrittää luoda uuden alun elämälleen, on täydellisesti hallittu. Kohtaus, jossa Gishin esittämä vaimo kävelee tyhjä katse silmissään puutarhaan ja lyö ruusupensaat maahan, on syystäkin kuuluisa – tosin niin pitäisi olla moni muukin hänen tässä elokuvassa näyttelemänsä kohtaus.
The Mothering Heart on Griffithin satoja elokuvia käsittäneen Biograph-tuotannon parhaita nimikkeitä. Yksinkertaisesta tarinastaan huolimatta se on kestävä kokonaisuus, jonka hurja, äärimmilleen viety draama sykähdyttää edelleen. Loppu verottaa hieman arvosanaa, mutta kokonaisuus on siitä huolimatta reilusti keskitasoa korkeammalla. Kannattaa katsoa vaikka ainoastaan Gishin upean roolisuorituksen vuoksi.
Tuotanto: Biograph Company
Ohjaus: D. W. Griffith
Kuvaus: G. W. Bitzer
Näyttelijät: Lillian Gish (nuori vaimo), Walter Miller (aviomies), Kate Bruce (nuoren vaimon äiti), Viola Barry (vieras nainen), Charles West (naisen uusi kohde), Adolph Lestina (tohtori/kerhon asiakas), Charles Murray, Gertrude Bambrick (tanssijat), Josephine Crowell, Henry B. Walthall