Venäläisen elokuvan suurnimiin lukeutunut Jevgeni Bauer ehti elättää itseään muusikkona, opiskella taideaineita sekä toimia vuosikymmenten ajan teatterilavastajana ennen päätymistään elokuvan palvelukseen vasta viidenkymmenen vuoden ikäisenä. Elokuvamaailman kannalta tämä tapahtui harmillisen myöhään, sillä Bauer ehti tehdä elokuvia ainoastaan neljän vuoden ajan ennen kuolemaansa vuonna 1917. Tuona aikana hän filmasi yli kahdeksankymmentä elokuvaa, joista neljännes on säilynyt jälkipolvien iloksi. Bauerin esikoiselokuva ja samalla hänen tunnetuin teoksensa, Naisen sielun iltahämärä, valmistui 1913.
Kreivitär Dubovskajan kodissa on juhlat. Vain yksi puuttuu joukosta, hänen nuori tyttärensä Vera, joka riutuu yksinäisyydessä muun herrasväen huvitellessa. Vera ei tunne oloaan kotoisaksi kaiken glamourin keskellä, hänelle mieluisampaa on hyväntekeväisyys, jota hän harrastaa äitinsä kanssa. Juhlien jälkeisenä päivänä he lähtevät tavanomaiselle kierrokselleen köyhälistön pariin. He saapuvat Maksim-nimisen hampparin luo, joka iskee silmänsä Veraan. Heidän poistuttuaan Maksim kirjoittaa Veralle kirjeen, jossa hän valehtelee olevansa kuolemansairas ja pyytää Veraa käymään luonaan. Jälleennäkeminen päättyy dramaattisesti.
Vaikka venäläinen elokuvateollisuus oli syntynyt niinkin myöhään kuin 1908, ja Bauerkin oli elokuvien teon suhteen vielä noviisi, ei Naisen sielun iltahämärässä ole pienintäkään viitettä mahdollisesta alkukankeudesta. Päinvastoin, elokuva pystyy haastamaan kuuluisat amerikkalaiset ja italialaiset aikalaisensa jokaisella osa-alueella. Elokuva ihastuttaa ammattimaisen varmalla yleisilmeellään: lavastus on niukkaa ja todentuntuista sekä kuvaus taidokasta - Nikolai Kozlovskin kamera on yhtä lailla kotonaan niin kreivittären palatsin loisteessa kuin köyhälistön murjuissakin. Näyttelijäsuoritukset ovat aikakauteensa nähden tyylikkään hillittyjä.
Itse tarina on yllättävän synkkä ja kaunistelematon. Viiteenkymmeneen minuuttiin on sisällytetty niin raiskausyritys, murha kuin itsemurhakin. Katsojalle ei suoda missään vaiheessa amerikkalaisille elokuville ominaista, kaiken pelastavaa ja onnea vapauttavaa juonenkäännettä, vaan alakuloinen tarina viedään loppuun saakka tavalla, joka ainakin ensimmäisellä katselukerralla jättää katsojan sekä ihailemaan että hämmästelemään näkemäänsä.
Tuotanto: Star
Ohjaus: Jevgeni Bauer
Käsikirjoitus: V. Demert
Kuvaus: Nikolai Kozlovski
Lavastus: Jevgeni Bauer
Näyttelijät: Nina Tšernova (Vera Dubrovskaja), A. Ugrjumov (ruhtinas Dolski), V. Demert (Maksim Petrov)