Eld ombord

LAIVA TULESSA


ETUSIVU
ARVOSTELUT
ARTIKKELIT
JULKAISUT
KIRJAT
LYHYTELOKUVAT
LINKKEJÄ

Hienon uran Ruotsissa tehnyt Victor Sjöström oli ajautunut Ajomiehen (1921) jälkeen taiteelliseen umpikujaan. Ympäri maailmaa kehuttu elokuva oli nostanut riman niin korkealle, että sen ylittäminen olisi ollut mahdotonta keneltä tahansa. Niinpä Sjöströmin kannatti tarttua MGM:n tarjoamaan mahdollisuuteen luoda uraa myös Hollywoodissa. Hän lähti Yhdysvaltoihin alkuvuodesta 1923, ennen kuin hänen viimeiseksi kotimaassaan tekemäksi mykkäelokuvaksi jäänyt Laiva tulessa oli ehtinyt edes ensi-iltaan.

Laiva tulessa kertoo merikapteeni Jan Steenistä ja hänen perheestään. Kun Steen palaa pitkän merimatkan jälkeen kotiin, hän yllättyy, sillä ruokailuhuoneessa seisoo vieras mies. Tilanne selviää pian ja mies paljastuu Steenin vaimon Ann-Brittin nuoruuden rakastetuksi Dickiksi, joka on tullut sattumalta vierailulle. Miehen vierailu jättää kuitenkin merikapteenin mieleen epäilyksen vaimonsa uskollisuudesta ja kun Dick palaa vuosia myöhemmin heidän elämäänsä, on helvetti pian irti.

Eld ombord                  Eld ombord

Sjöströmin joutsenlaulu sai ilmestyessään erittäin hyvän vastaanoton ja sitä pidettiin jopa yhtenä hänen parhaista elokuvistaan. Myös alkuperäisidean esittäneen Hjalmar Bergmanin osuutta käsikirjoittajana kehuttiin vuolaasti. Aika ei ole kuitenkaan kohdellut elokuvaa hyvin ja tänä päivänä se näyttääkin varsin vanhanaikaiselta ihmissuhdedraamalta, josta puuttuu ulkoisesta näyttävyydestään huolimatta verevänä sykkivä sydän. Laiskasti eteenpäin kulkeva juoni herää eloon viimeisen parinkymmenen minuutin aikana, mutta päättyy turhankin sovittelevaan loppunäytökseen.

Svensk Filmindustri halusi elokuvalleen laajaa kansainvälistä huomiota, joten se palkkasi englantilaisen Matheson Langin esittämään merikapteeni Jan Steeniä. Ulkoisilta avuiltaan moitteeton Lang ei ole täysin kotonaan roolihahmonsa vaatteissa, eikä hänen näyttelemistyylinsäkään vedä vertoja Sjöströmille ja tämän vastanäyttelijälle Jenny Hasselqvistille. Häiritsevintä on kuitenkin itse Steenin hahmo, joka antautuu mustasukkaisuuspuuskille yllättävän helposti ja käyttäytyy niiden takia kuin pahainen kakara vain ymmärtääkseen lopussa kaikkien pahojen ajatustensa olleen aiheettomia.

Laiva tulessa ei ole merkittävä teos Sjöströmin ohjaajanuralla, mutta näyttelijänuralla se on sitäkin huomattavampi – tämän jälkeen kesti nimittäin kahdeksan vuotta, ennen kuin hän esiintyi uudelleen valkokankaalla. Silloinkin kyseessä oli yhteistyö Bergmanin kanssa, tämän näytelmään perustuva Herrasväki Markurell (1931). Kirjailija ei tosin ehtinyt nähdä elokuvaansa valmiina, sillä hän kuoli 47-vuotiaana alle kaksi kuukautta ennen sen ensi-iltaa.

ELD OMBORD, 1923 Ruotsi

Tuotanto: Svensk Filmindustri Ohjaus: Victor Sjöström Käsikirjoitus: Hjalmar Bergman, Victor Sjöström Kuvaus: J. Julius (Julius Jaenzon) Lavastus: Axel Esbensen Tehosteet: Nils Elffors
Näyttelijät: Matheson Lang (Jan Steen, merikapteeni), Jenny Hasselqvist (Ann-Britt, hänen vaimonsa), Maria Di Zazzo (Lill-Britt, heidän tyttärensä), Victor Sjöström (Dick, merimies), Ida Gawell-Blumenthal (Ann-Brittin äiti), Thecla Åhlander (Dickin äiti), Julia Cederblad (Eulalia), Joshua Bengtson (Roff)



© 22.8.2017 Kari Glödstaf