PEREKOP
Ukrainan kriisin alkamisesta on tätä kirjoitettaessa hieman yli vuosi. Erään venäläisen tuttavani mukaan itänaapurissamme on aina ollut vallalla ajatus, jonka mukaan ”Ukrainaa ja Venäjää ei tule erottaa toisistaan”, mikä tarkoittaa että sillä ilmansuunnalla on aina ollut jännitteitä. Näiden jännitteiden ympärille kietoutuu Aleksandr Dovženkon veroiseksi elokuvarunoilijaksi nostetun ukrainalaisen Ivan Kavaleridzen viimeinen mykkäelokuva Perekop, joka nostaa mieleen maan ylle synkän pilven lailla levittäytyneen konfliktin.
Perekop alkaa kuvilla rutikuivasta maaseudusta, jossa alkeellisilla välineillä työskentelevät maanviljelijät yrittävät saada maan heräämään henkiin. Samaan aikaan tehtaat tarjoavat työtä, johon myös monet maalaiset tarttuvat. Tehtaat kärsivät raaka-ainepulasta, johon he saisivat helpotusta maaseudulta, mikäli antaisivat näille työkaluja. Tämä ruokkii ristiriitoja, katkeruutta, epäoikeudenmukaisuutta ja vihaa. Pian ihmisten käsissä on aseita, jolloin väkivalta pääsee valloilleen ja sisällissota syttyy.
Kuvanveistäjänä ja elokuvaohjaajana mainetta saavuttaneen Kavaleridzen teos on vahvoista kuvista etenkin maaseudun kärsimyksen osalta koostuva mosaiikkimainen kokonaisuus. Maaseudun ja teollisuuden välisistä jännitteistä syntyvän juonen etualalla ovat mielikuvat ja tunteet, joita Kavaleridze ruokkii parhaan taitonsa mukaan. Hänen ajatuksensa ja tarkoitusperänsä tulevat kyllä selviksi, joskaan kuvien välille ei aina synny sellaista yhteyttä kuin toivoisi. Lopputulos on teknisesti vaikuttava ja otoksissa monin paikoin dovženkomaista lyriikkaa, mutta kokonaisuutta ajatellen olisin kaivannut mukaan vieläkin vahvempia vastakkainasetteluja.
Perekop päättyy lähes kymmenminuuttiseen sotajaksoon, jossa puna-armeijan joukot tunkeutuvat Ukrainaan ja ajavat sekä sotilaat että upseerit pakosalle. Tapahtumia seuraava ukrainalainen katsoo tilannetta avuttomana, mutta samalla hyvin järkyttyneenä ja vihaisena. Avoimena ja ajatuksiltaan länteen päin kallistuneena hän tarttuu pakenevaa sotilasta kädestä, ojentaa tälle aseen ja pyytää: ”Tule takaisin Euroopan kanssa. Jos et ranskalaisten, sitten puolalaisten…” Hänen sanansa kaikuvat tähän päivään.
Tuotanto: VUFKU Odessa
Ohjaus: Ivan Kavaleridze
Käsikirjoitus: Ivan Kavaleridze
Kuvaus: Mykola Topchii
Näyttelijät: Stepan Shahaida (Artem), Semjon Svašenko (Kalmyk), Ivan Tverdohlib, Sergei Minin, Oksana Pidlisna, V. Poddubnii