PRAHAN YLIOPPILAS
Vaikka saksalainen elokuva muistetaankin pääosin ensimmäisen maailmansodan jälkeisistä suuruuden vuosistaan, oli maan elokuvateollisuus jo varsin vireää sotaa edeltävinäkin vuosina. Amerikkalaisten tuontielokuvien rinnalla yleisöä teattereihin keräsivät kotimaiset melodraamat, toimintaelokuvat sekä komediat, sen sijaan kauhuelokuva ei ollut vielä keskeisessä osassa – sen aika tuli vasta sodan jälkeen. Joitain poikkeuksia toki löytyy, näistä keskeisimpänä ja tunnetuimpana tanskalaissyntyisen Stellan Ryen ohjaama, Faust-legendaa lainaileva Prahan ylioppilas.
Elokuva sijoittuu 1800-luvun Prahaan ja se kertoo köyhästä ylioppilas Balduinista, joka tutustuu omituiseen velho Scapinelliin. Tämä ehdottaa Balduinille mielenkiintoista sopimusta, joka tarjoaisi hänelle rajattoman omaisuuden ja avioliiton. Vastapainoksi velho saisi haltuunsa opiskelijan peilikuvan. Pennitön Balduin suostuu moiseen ilomielin, mutta toisin kuin hän kuvittelee, ei sopimus velhon kanssa suinkaan tuo onnea.
Piakkoin sata vuotta täyttävä Prahan ylioppilas sai valmistuttuaan runsaasti ylistystä osakseen ja vaikka elokuva onkin tehoaan vuosikymmenten saatossa hieman menettänyt, on se edelleen kiehtova elokuva. Alkukantaisesta, ajalle tyypillisestä teatterimaisesta toteutuksestaan huolimatta elokuva on täynnä painajaismaista tunnelmaa ja monet kohtauksista jäävät väistämättä elokuvan nähneiden mieliin. Kokonaisuus on sen verran vahva, etteivät paikoittaiset latteudetkaan onnistu liiaksi heikentämään vahvalla ammattitaidolla toteutettua elokuvaa.
Itse kauhu syntyy Balduinin epätoivoisesta kamppailusta peilikuvaansa vastaan tämän alkaessa elää omaan elämäänsä. Lopulta tilanne ajautuu siihen pisteeseen, että jommankumman on tuhouduttava. Aivan kuten koko tapahtumaketjun käynnistänyt sopimuksen solmiminenkin, käydään lopullinen välienselvittely Balduinin asunnossa. Katsojan mieleen lähtemättömästi jäävä loppuratkaisu on taidolla rakennettu.
Paul Wegenerin esittämää Balduinia lukuun ottamatta tarinan muut hahmot jäävät taka-alalle ja näyttelijätkin siten kasvottomiksi. Max Reinhardtin teatterista elokuvan pariin siirtyneelle Wegenerille Prahan ylioppilaan menestys avasi ovet kauhuelokuvan maailmaan, jota hän rikastutti kolmella Golem-filmatisoinnillaan. Ohjaaja Ryelle puolestaan kävi huonommin: hän kuoli sotaharjoituksissa vuosi menestyselokuvansa jälkeen.
Tuotanto: Deutsche Bioscop GmbH
Ohjaus: Stellan Rye, Paul Wegener
Käsikirjoitus: Hanns Heinz Ewers (Edgar Allan Poen William Wilson –novellin sekä Alfred de Musset'n runon pohjalta)
Kuvaus: Guido Seeber
Lavastus: Robert A. Dietrich, Klaus Richter
Musiikki: Paul David Bergel
Puvustus: Robert A. Dietrich, Klaus Richter
Näyttelijät: Paul Wegener (Balduin), John Gottowt (Scapinelli), Grete Berger (kreivitär Margit von Schwarzenberg), Lyda Salmonova (Lyduschka), Lothar Körner (kreivi von Schwarzenberg), Fritz Weidemann (paroni von Schwarzenberg)