PUNANAHKAIN POIKA
”Tuo on Setä Samuli – hän tulee pitämään huolta sinusta ja minusta.”
Hiekan, pölyn ja kaktusten hallitsemassa Arizonassa asustelee kaksi intiaaniheimoa, navajot ja pueblot. Heidän vaatimaton arkensa on vaikeaa, eikä tilannetta ainakaan helpota valkoisten halu saattaa intiaanilapset koulun penkille oppimaan uusia tapoja. Koulutie on edessä myös navajopäällikön pojalle, Wing Footille. Hänen isänsä toivoo lähdön hetkellä, ettei poika unohtaisi juuriaan. Onko se kuitenkaan mahdollista? Entä pystyvätkö navajot ja pueblot unohtamaan vanhat kaunansa kun selviää, että Wing Foot on rakastunut puebloneito Corn Blossomiin?
Australiassa on hiljattain käyty runsaasti keskustelua maan hallituksen 1970-luvulla suorittamista aboriginaalilasten huostaanotoista, joissa lapset riistettiin vanhemmiltaan ja sijoitettiin valkoisten perheisiin omaksumaan valtaväestön elämäntavat. Englannissa puolestaan on noussut tapetille nuorten mustien miesten yritykset soluttautua valkoisen väestön joukkoon ja unohtaa omat taustansa ja juurensa, aivan kuin he häpeäisivät omaa rotuaan. Molemmat seikat tulivat mieleeni katsoessani Paramountin viimeisiin mykkäelokuviin lukeutuvaa Punanahkain poikaa (1929).
Elokuvasäveltäjänä aloittaneen ja sittemmin ohjaajaksi siirtyneen Victor Schertzingerin ohjaama Punanahkain poika on neljä vuotta aiemmin valmistuneen, niin ikään Paramountin tuottaman Viimeisen päällikön (1925) sisarteos. Edellisen elokuvan laaja historiallinen aihe on vaihtunut pienempään ja intiimimpään tarkastelukohteeseen, valkoisten harjoittamaan alistuspolitiikkaan, jonka mukaan kaikkien intiaanilasten on läpäistävä heidän koulutusjärjestelmänsä. Ratkaisu on toimiva, sillä siinä missä Viimeinen päällikkö kompasteli laajan aiheensa kunnianhimoisesti, mutta horjuen läpi, on Punanahkain poika napakka ja ajatuksia herättävä kuvaus viime vuosisadan alun elämästä.
Punanahkain poika perustuu harvakseltaan elokuvia käsikirjoittaneen Elizabeth Pickettin tarinaan. Valitettavasti muut Pickettin kirjoittamat elokuvat ovat kadonneet, koska ainakin tämä on lupauksia herättävä: osapuolia tarkastellaan molemmilta suunnilta ilman turhaa moralisointia tai vääristelyä. Intiaanien suvaitsemattomuus on aivan yhtä silmiinpistävää kuin valkoistenkin, eikä kumpienkaan voi sanoa käyttäytyvän hienovaraisesti toisiaan kohtaan. Tarinan keskiössä olevan, kansansa hylkäämän ja identiteettinsä puolesta kamppailevan Wing Footin ahdistus ja epävarmuus tulevat myös hyvin esille – tätä edesauttaa tietenkin myös Richard Dixin vaikuttava eläytyminen rooliinsa.
Elokuvan näyttelijävalinnoista kiinnostavin ei ole se, keitä elokuvasta löytyy, vaan kenen siellä pitäisi olla. Louise Brooksin oli nimittäin tarkoitus näytellä Corn Blossomin osa, mutta Brooks matkusti sen sijaan Saksaan tekemään elokuvia G. W. Pabstin kanssa. Nuoren intiaaninaisen rooli annettiin kokemattomalle Gladys Belmontille (oik. Julie Carter), joka suoriutuukin työstään erinomaisesti. Pienemmissä rooleissa nähdään Tully Marshallin, Noble Johnsonin ja Jane Novakin kaltaisia veteraaneja.
Punanahkain poika on keskivertoa parempi intiaanielokuva, jolle soisi kieltämättä enemmänkin näkyvyyttä ja tunnettavuutta. Sen draama on toimivaa ja tarina sopivan kaunistelematon vielä näin vuosikymmenten jälkeenkin katsottuna. Karut mutta komeat maisemat ja erikoinen, kuvausbudjetin ylittäneen Technicolorin käyttö antavat kokonaisuudelle hienon loppusilauksen, joskin itse olisin kaivannut elokuvalle hitusen pituutta lisää – näin tarinaan olisi saatu vielä enemmän syvyyttä.
”Entäpä koulutus sitten – mitä se on minusta tehnyt. En ole sen enempää intiaani kuin valkoinenkaan. Pelkkä… punanahka.”
Tuotanto: Paramount Famous Lasky Corporation
Ohjaus: Victor Schertzinger
Käsikirjoitus: Elizabeth Pickett (omasta tarinastaan)
Kuvaus: Edward Cronjager (seepia), Edward Estabrook, Ray Rennahan (värijaksot)
Leikkaus: Otho Lovering
Musiikki: Louis De Francesco, J. S. Zamecnik
Välitekstit: Julian Johnson
Näyttelijät: Richard Dix (Wing Foot), Gladys Belmont (Corn Blossom), Tully Marshall (Navajo Jim), George Rigas (Notani), Noble Johnson (Pueblo Jim), Jane Novak (Judith Stearns), Larry Steers (John Walton), Augustina Lopez (isoäiti Yina), Bernard Siegel (Chahi, poppamies), Philip Anderson (Wing Foot lapsena), Lorraine River (Corn Blossom lapsena)