SADIE THOMPSON
Lankeemus
William Somerset Maughamin (1874 – 1965) menestysnovelli oli monen muun aikalaisensa tavoin niittänyt mainetta Broadwaylla ennen kuin elokuva-ala päätti ottaa aiheen tarkasteltavakseen. Itsenäiseksi elokuvantekijäksi Paramountilta siirtynyt Gloria Swanson ei ollut vielä menestynyt omillaan kaksisesti, joten hän tarvitsi lisäpotkua uralleen ja tähän tarkoitukseen Maughamin eroottissävytteinen kertomus sopi paremmin kuin hyvin. Elokuva oli suurmenestys ja palautti Swansonin takaisin elokuvamaailman huipulle. Sittemmin tarina on filmattu kahdesti uudelleen: 1932 pääosaa esitti Joan Crawford ja 1953 oli Rita Hayworthin vuoro.
Swanson halusi pelata varman päälle ja keräsi ympärilleen nimekkään tekijäryhmän: ohjaajaksi hän pestasi lajityypistä toiseen vaivatta siirtyvän Raoul Walshin, joka esittää elokuvassa myös toista keskeistä miesroolia. Vastanäyttelijäkseen Swanson valitsi Lionel Barrymoren. Teknisestä toteutuksesta vastasivat William Cameron Menzies (lavastus) sekä taitava kolmikko Oliver Marsh, George Barnes, Robert Kurrle (kuvaus). Pääkuvaajana toiminut Barnes oli ehdolla kaikkien aikojen ensimmäiseen Oscar-palkintoon, mutta hävisi sen Auringonnousun (1927) Charles Rosherille ja Karl Strussille.
Menneisyyden haamuja pakeneva Sadie Thompson (Swanson) saapuu Pogo Pogon paratiisimaiselle saarelle tarkoituksenaan kääntää elämänsä uusille urille. Se ei ole kuitenkaan helppoa, sillä samaan aikaan saarelle saapuu myös kiihkouskovainen Alfred Davidson (Barrymore), joka ottaa saarella tukikohtaansa pitävien merijalkaväen sotilaiden kanssa flirttailevan Sadien heti silmätikukseen. Kun Davidson saa tietää naisen menneisyydestä, vaatii hän tätä palaamaan kotiinsa sovittamaan erheensä.
Sadie Thompson lukeutuu amerikkalaisen mykkäelokuvan viimeisiin suurteoksiin ja se on säilyttänyt tuoreutensa ja elinvoimansa vuosikymmenten saatossa erittäin hyvin. Kertomus suvaitsemattomuudesta ja tekopyhyydestä, jonka keulakuvana on rooliinsa ihailtavan hienosti sopiva Barrymore, on sisällöltään ajaton ja vahvasti toteutettu mykkäelokuvan suomia mahdollisuuksia hyväksi käyttäen. Äänielokuvana Sadie Thompsonia ei olisi voitu tällä tavoin toteuttaa, sillä sensuuri olisi varmasti iskenyt kyntensä siihen, niin hurjaa ja lennokasta sanailua Swanson ja Barrymore käyvät. Alati piiskaava trooppinen sade symboloi näiden kahden vahvan persoonan yhteentörmäystä.
Vaikka Barrymore onkin suorastaan hurjassa vedossa manipuloivana uskonmiehenä, eivät muutkaan näyttelijät heikkoja ole. Oscar-palkintoon ehdokkaana ollut Swanson on niin ikään loistava elämänjanoisena Sadie Thompsonina, joka antaa Davidsonin kuulla kunniansa useaan otteeseen. Walsh jää tarinassa hieman taustalle, mutta on jämäkkä roolissaan hänkin. Rooli jäi hänen viimeisekseen, sillä pian elokuvan valmistumisen jälkeen Walsh menetti tapaturmassa toisen silmänsä, jonka jälkeen hän siirtyi pysyvästi kameran taakse.
Täydellistä katselunautintoa himmentää ainoastaan elokuvan loppu. Sadie Thompsonin ainoaa kopiota säilytettiin vuosien ajan Mary Pickfordin yksityisen kokoelman suojissa. Kun elokuva viimein palasi päivänvaloon, huomattiin sen viimeisen kelan kadonneen jäljettömiin. Onneksi still-kuvia oli edelleen saatavilla, joten viimeiset puuttuvat minuutit on saatu niiden avulla restauroitua katselukelpoisiksi.
Tuotanto: Gloria Swanson Pictures Corp.
Ohjaus: Raoul Walsh
Käsikirjoitus: Raoul Walsh (William Somerset Maughamin novellin sekä John Coltonin ja Clemence Randolphin näytelmän pohjalta)
Kuvaus: Oliver Marsh, George Barnes, Robert Kurrle
Lavastus: William Cameron Menzies
Leikkaus: C. Gardner Sullivan
Välitekstit: C. Gardner Sullivan
Näyttelijät: Gloria Swanson (Sadie Thompson), Lionel Barrymore (Alfred Davidson), Raoul Walsh (kersantti Tim O'Hara), Blanche Fridericki (rouva Davidson), Charles Lane (tri Angus McPhail), Florence Midgley (rouva McPhail), James A. Marcus (Joe Horn)