ETUSIVU
ARVOSTELUT
ARTIKKELIT
JULKAISUT
KIRJAT
LYHYTELOKUVAT
LINKKEJÄ

Vuoden 2022 kenties merkittävin mykkäelokuvajulkaisu oli amerikkalaisen Flicker Alleyn massiiviinen Cinema of Rediscovery: Julien Duvivier in the 1920s -kokoelma. Vaikka en olekaan pitänyt läheskään kaikista boksin elokuvista, en silti voi olla ihailematta Duvivierin tapaa tarttua erilaisiin aiheisiin ja teemoihin: yhdeksään elokuvaan mahtuu niin ydinperheen ongelmia, uskonnollisuutta, sarjaelokuvan perinteitä, näytelmäfilmatisointeja kuin myös yksi Emilé Zola -filmatisointi. Yllättävin kaikista on silti vuonna 1929 valmistunut La Vie miraculeuse de Thérèse Martin, elämäkertaelokuva vain 25-vuotiaana kuolleesta roomalaiskatolisen kirkon pyhimyksestä, Pyhän Lisieux’n Thérèsestä.

Elokuvan päähenkilö on uskonnollisen perheen nuorin tytär Thérèse (oik. Marie Francoise-Thérèse Martin, 1873–1897), joka kokee herätyksen hyvin nuorena. Äidin kuolema ja kahden vanhemman sisaren muutto karmeliittanunnien luostariin vain vahvistaa Thérèsen uskonnollista vakaumusta ja lopulta hän saa muuttaa sinne itsekin – tähän tosin tarvitaan erikoislupa, sillä Thérèse on päätöksen tehdessään ainoastaan 16-vuotias. Elämä luostarissa ei lopulta ollut pelkkää auringonpaistetta, mutta ”hän hyväksyi hymy huulillaan jokapäiväisen elämän tuhannet huolet”.

Julien Duvivierin mykkäelokuvat ovat mielestäni parhaimmillaan silloin, kun ohjaaja onnistuu välttämään turhan sentimentaalisuuden, eikä myöskään innostu temppuilemaan kieltämättä hyvin hallitsemillaan tehosteilla. Tällä kertaa hän kertoo asiansa hillitysti ja esittää nuoren nunnan elämänvaiheet kylmän viileästi. Vaikka yleensä koen kaikenlaiset Jeesus-hahmon ilmestymiset turhan alleviivaavina, toimivat ne tämän elokuvan kohdalla moitteetta. Yksittäisistä kohtauksista mainittakoon Thérèsen kokemat näyt, joista etenkin saatanan ilmestymiset ovat vaikuttavia.

Duvivier elävöittää kerrontaa tehosteilla. Hän käyttää onnistuneesti hyväkseen suodattimia, kaksoiskopiointia ja ristikuvia, jotka eivät tällä kertaa tunnu liioitelluilta – melkeinpä päinvastoin, sillä Thérèseä ympäröivä uskonnollisuuden aura suorastaan vaatii tietynlaisia tehokeinoja toimiakseen. Duvivier onnistuu myös pitämään kaikenlaiset uskonnolliset latteudet kurissa ja siinä on kenties yksi suurimmista syistä, miksi elokuva toimii niin hyvin vielä nykyäänkin. Myös puvustukseen ja lavastukseen on kiinnitetty huolta ja elokuva toimii myös onnistuneena aikamatkana 1800-luvun lopun maailmaan ja luostarielämään.

Kaiken teknisen loistokkuuden yläpuolelle nousee nimiroolin näyttelevä Simone Bourday, joka elää vaativan roolinsa kauttaaltaan uskottavasti. Hiustenleikkuukohtauksessa on lähes Marie Falconettin kaltaista emotionaalista voimaa ja kamppailut saatanan kanssa ovat niin ikään suuria valkokangastuokioita. Myös isää esittävä Lionel Salem ja Nosferatu-vampyyrin mieleen tuovaa saatanaa tulkitseva François Viguier tekevät muistiin jäävää työtä. Muut näyttelijät jäävät sen sijaan pelkiksi nimiksi alkuteksteihin.

LA VIE MIRACULEUSE DE THÉRÈSE MARTIN, 1929 Ranska

Tuotanto: Film d'Art Ohjaus: Julien Duvivier Käsikirjoitus: Julien Duvivier (Thérèse de Lisieux'n elämäkerran pohjalta) Kuvaus: Armand Thirard, René Guychard Lavastus: Christian-Jaque
Näyttelijät: Simone Bourday (sisar Thérèse), Suzy Boldès (Thérèse lapsena), Lionel Salem (Louis Martin, hänen isänsä), André Marnay (Louis Martin vuonna 1877), Suzanne Christy (Céline Martin), Vanna (Pauline Martin), André Marnay (pappi), François Viguer (saatana), Nicolas Malikoff (paavi Leo XIII)
Kesto: 116 min.
Ensi-ilta: 8.11.1929 / ---