ETUSIVU
ARVOSTELUT
ARTIKKELIT
JULKAISUT
KIRJAT
LYHYTELOKUVAT
LINKKEJÄ

Le Giornate del Cinema Muto -festivaalin vakioteemoista kiinnostavin on viimeisimpiä elokuvalöytöjä maailmalta tarjoava Rediscoveries & Restoriations. Viime vuosina sarja on sisältänyt mm. fragmentit Louise Brooksin elokuvasta Sankareita ilmassa (Now We’re in the Air, 1927/2017) ja Camillo De Rison Nanasta (1917/2016) sekä Tod Browningin Driftingin (1923/2015) ja Colleen Mooren komedian Pieni syntinen (Synthetic Sin, 1929/2014) kokonaisuudessaan. Nämä ovat vain jäävuoren huippu lukuisten muiden elokuvalöytöjen joukossa.

Tämän syksyn tarjonta oli edellisvuosia vieläkin huikeampaa. Victor Sjöströmin Judaspengar (1915), Ernst Lubitschin Kielletty paratiisi (Forbidden Paradise, 1924), Richard Oswaldin Baskervillen koira (Der Hund von Baskerville, 1929) sekä Herman C. Raymakerin ohjaama, Baby Peggyn tähdittämä Our Pet (1924) saivat kaikkien festivaalivieraiden varauksettoman ihailun aplodeineen. Itse odotin kaikkein eniten Yasujiro Ozun osittain säilynyttä, pari vuotta sitten tehdyn materiaalilöydön ansiosta hieman lisää kestoa saanutta Tokkan Kozoa (engl. A Straightforward Boy). En joutunut pettymään, sillä minulle se oli yksi monista festivaalin kohokohdista.

Tokkan Kozo on amerikkalaisia elokuvia – ja etenkin komedioita ¬¬– ihailleen Ozun ehkäpä amerikkalaisin komedia. Se kertoo kahdesta Tatsuo Saiton ja Takeshi Sakemoton esittämästä kidnappaajasta, jotka houkuttelevat piilosilla olevan pikkupojan mukaansa lunnasrahojen toivossa. Tomio Aokin esittämä poika saa kuitenkin kaappareiden elämän niin tuskaiseksi, että nämä päättävät palauttaa hänet ilman lunnasvaatimuksia.

Alun perin nelikelainen, mutta vuosien saatossa noin kahden kelan pituiseksi kutistunut Tokkan Kozo on yksinkertaista, sarjakuvamaista viihdettä, josta on turha etsiä mitään sen syvällisempää. Yhden idean ympärille jalostettu komedia vyöryttää vitsiä vitsin perään ja liioittelemattomasti näyttelevä Aoki saa irrotella riiviömäisen pikkupojan roolissa täydestä sydämestään. Slapstickin perinteitä monin tavoin hyödyntävä elokuva päättyy esikuvilleen kumartavaan takaa-ajoon, jossa leluja kärttävä lapsilauma yrittää tavoittaa pakoon pinkovaa kidnappaajaa. Sakemoto on erinomainen pikkupojan keppostelujen kohteeksi joutuvana kaapparipomona ja Saito vakuuttaa hänen hömelönä apulaisenaan. Elokuva teki Tomio Aokista tähden ja hän otti sen nimen taiteilijanimekseen.

Alun perin neljäkelainen Tokkan Kozo oli kateissa aina vuoteen 1988 asti, jolloin siitä löydettiin 14-minuuttinen lyhennelmä, joka on sijoitettu myös BFI:n julkaiseman The Ozu Collection: The Gangster Films -dvd:n lisämateriaaleihin. Vuonna 2015 löydetystä materiaalista huolimatta hieman alle puolet elokuvasta on edelleen kateissa.

TOKKAN KOZO, 1929 Japani

Tuotanto: Shochiku Ohjaus: Yasujiro Ozu Käsikirjoitus: Tadao Ikeda (Chuji Nozun eli Ikedan, Tadamoto Okubon, Kogo Nodan ja Ozun sommitteleman, amerikkalaisen O’Henryn kirjoittaman tarinan pohjalta) Kuvaus: Hiroshi Nomura
Näyttelijät: Tomio Aoki (Tetsubo), Tatsuo Saito (Bunkichi), Takeshi Sakamoto (Gontora)