ETUSIVU
ARVOSTELUT
ARTIKKELIT
JULKAISUT
KIRJAT
LYHYTELOKUVAT
LINKKEJÄ

Mitä oli Michael Curtiz ennen Michael Curtizia? Entä mitä unkarilainen elokuva 1910-luvulla? Molempiin on ollut vaikea saada vastausta, sillä vielä Peter von Baghin Elokuvan historia -kirjan vuoden 1998 laitoksessa puhutaan Curtizin (kotimaassaan Mihály Kertész) kaikkien 38 Unkarissa ohjaamien elokuvien katoamisesta, yhtä kymmenminuuttista lyhytelokuvaa lukuun ottamatta. Muutenkin von Bagh surkuttelee unkarilaisen mykkäelokuvan kokemaa katoa, sillä hänen mukaansa ainoastaan muutama 1910-luvun elokuvista on enää tallella.

Tilanne ei ole tänä päivänä juuri sen parempi. Vaikka satunnaisia elokuvalöytöjä tehdään edelleen, vain pieni osa löytyneistä elokuvista on unkarilaisia. Jo pelkästään sen vuoksi muutama vuosi sitten New Yorkista löytynyttä A toloncia (engl. The Undesirable) voi pitää merkittävänä. Vieläkin arvokkaammaksi sen tekee, että kyseessä on Hollywoodissa sittemmin maailmankuuluksi nousseen Curtzin varhainen ohjaustyö. Elokuvan julkaissutta amerikkalaista Olive Filmsiä voikin hyvällä syyllä kehua yhdestä vuoden merkittävimmästä julkaisusta.

Karpaattien vuoristomaisemiin sijoittuva A tolonc pohjautuu suosittuun kansannäytelmään ja sen päähenkilönä on nuori maalaisnainen Liszka (engl. Betty), jonka isäpuoli kertoo kuolinvuoteellaan naisen todellisten vanhempien kohtalon: Liszkan äiti on surmannut miehensä, joutunut vankilaan ja jättänyt tyttärensä heitteille. Isäpuolen kuoltua Liszka lähtee maatilalta ja suuntaa kaupunkiin, jonne hänen samoihin aikoihin vankilasta vapautettu äitinsäkin saapuu.

Jos näytelmä on ollut Kertészille tuttu, se ei välity valkokankaalle. Sinne tänne poukkoilevaa juonta ei voi laittaa hänen syykseen, mutta teatraalinen näytteleminen ja kömpelösti toteutetut kohtaukset ovat osoitus elokuvan kieliopin hallitsemattomuudesta - tulevan suurohjaajan alkutaival on ollut huomattavasti vaikkapa samoihin aikoihin aloittanutta Victor Sjöströmiä kivikkoisempaa. Kerronta on kompuroivaa eikä Karpaattien maisemista ole kuin väliaikaista iloa pääsääntöisesti sisätiloissa kuvattuun tarinaan. Mikäli tämän elokuvan perusteella olisi pitänyt päättää Kertészin urasta, moni tuleva Hollywood-klassikko olisi jäänyt tekemättä.

Hyvin primitiiviseltä vaikuttava A tolonc ei ole ollut mikään vähäpätöinen tuotanto, sillä sen näyttelijöiksi on kiinnitetty koko joukko maan kansallisteatterin kuuluisuuksia. Heidän elehtimisensä on näyttämötaidoista huolimatta hyvin raskassoutuista ja elokuviin sopimatonta, mikä tekee katselukokemuksesta entistä haastavamman. Kertészin tavoin myös näyttelijät oppivat ilmaisemaan vuosien saatossa itseään paremmin, sillä pääosia esittäneet Lili Berky ja Mihály Várkonyi (myöh. Victor Varconi) tekivät molemmat kunnioitettavan pitkät urat elokuvien maailmassa: ensin mainittu pysytteli kotimaassaan, kun taas jälkimmäinen matkusti aina Hollywoodiin asti ja niitti mainetta useassa menestyselokuvassa.

A TOLONC, 1915 Unkari

Tuotanto: Proja Ohjaus: Mihály Kertész Käsikirjoitus: Jenö Janovics, Tamás Emöd (Ede Tóthin näytelmästä) Kuvaus: László Fekete
Näyttelijät: Lili Berky (Liszka Angyal), Mihály Várkonyi (Miklós), Mari Jászai (Sára Ördög), István Szentgyörgyi (Mrawcsák), Gyula Nagy (Fridolin Kontra), Mariska Simon (hänen vaimonsa), Andor Szakács (Pál Angyal)