Tonka Šibenice

TONKA ŠIBENICE


ETUSIVU
ARVOSTELUT
ARTIKKELIT
JULKAISUT
KIRJAT
LYHYTELOKUVAT
LINKKEJÄ

Maalta suurkaupunkiin muuttanut Tonka on kuin kaunis ruusu nuhjaantuneiden ja tympääntyneiden kapakkanaisten joukossa. Hänen nuoruuttaan ja positiivista elämänasennettaan kadehditaan aina siihen asti, kunnes nainen päättää täyttää kuolemaantuomitun murhamiehen viimeisen toiveen ja viettää yön tämän kanssa. Sen seurauksena ystävät kääntävät hänelle selkänsä, asiakkaat jättävät ja lopulta Tonka heitetään ulos majapaikastaan. Naisen kohtalo tuntuu lopulliselta, kunnes hän saa yllättävän mahdollisuuden.

Tšekkoslovakialainen mykkäelokuva oli pitkään marginaalissa ainakin kotivideoformaattia ajatellen, mutta tätä nykyä maan elokuva-arkisto tarjoaa lähes vuosittain todellisia herkkupaloja harrastajienkin ulottuville. Vain hieman yli 20-vuotiaana uransa aloittaneet Karel Antonin vuonna 1930 ohjaama Tonka Šibenice (engl. Tonka of the Gallows) on niitä aarteita, joiden soisi päätyvän jossain vaiheessa vielä meidänkin valkokankaillemme.

Tonka Šibenice                  Tonka Šibenice

Tonka Šibenice on ihmiskohtaloiden elokuva, joka esittää kuvaamansa maailman tšekkiläisen lohduttomasti ollen esimerkiksi G. W. Pabstin paljon kehuttuja ja tyylikkäitä, mutta silti aina pienen toivon pilkahduksen antavia saksalaiselokuvia synkempi ja alakuloisempi. Teuvo Tulion hurjia melodraamoja muistuttavassa Tonka Šibenicessa ei virheitä anneta anteeksi, eikä kenenkään onni voi olla pysyvää. Menneisyyttä ei myöskään pysty pakenemaan, vaan se iskee vasten kasvoja juuri silloin, kun sen luulee jo unohtaneensa. Monenlaiset juonenkäänteet venyttävät päähenkilöiden tuskan äärimmilleen, mutta jollain ihmeen keinolla Antonin onnistuu pitää tapahtumat hallussaan eikä Tonkan tarina lipsahda missään vaiheessa tahattoman koomisuuden puolelle.

Tonka Šibenice on toteutukseltaan mitä näyttävintä tšekkoslovakialaista mykkäelokuvaa. Se yhdistelee sekä neuvostoliittolaisen että saksalaisen elokuvan parhaimpia ominaispiirteitä ja tekee sen hallitusti. Maaseudun avaruus ja valoisuus ovat täydellisiä vastakohtia kaupungin ahtaudelle ja synkkyydelle, jonka rakennusten seinille raskaina lankeavat varjot luovat entistä pelottavampaa tunnelmaa – pitkä jakso murhamiehen sellissä ansaitsee tältä osin erityismaininnan. Arkirealismi ja muutamat nopeat leikkausratkaisut tuovat puolestaan mieleen itänaapurimme parhaimmat elokuvantekijät. Kuvalliset tehokeinot ovat pääosin onnistuneita, eikä sentimentaalinen loppuratkaisukaan ole millään muotoa epäonnistunut, vaikka sen voikin aavistaa jo hyvissä ajoin.

Tonka Šibenice                  Tonka Šibenice

Elokuvan nimihenkilöä esittävä Ita Rina (1907-1979) syntyi Itävalta-Unkarissa, teki lyhyeksi jääneen elokuvauransa pääosin saksalaisissa mykkäelokuvissa vieraillen satunnaisesti myös maan rajojen ulkopuolella. Hänen tunnetuin roolinsa lienee junanlähettäjän tytär Gustav Machatýn Erotikonissa (1929), mutta mielestäni hän saa esittää taitojaan huomattavasti laajemmalla skaalalla Tonkan roolissa. Hänen äitiään tulkitsevan Vera Baranovskajan suoritus on myös hieno, vaikka kokeneen näyttelijän ei tarvitse mitään ihmeitä esittääkään. Baranovskaja oli näyttelijä, jonka pelkkä läsnäolo tekee elokuvasta kuin elokuvasta katsomisen arvoisen.

Tonka Šibenice on ensimmäinen tšekkiläinen elokuva, johon lisättiin jälkikäteen kolmelle kielelle synkronoitu ääniraita (tšekki, saksa, ranska). Kaikki muu esitetään perinteisin mykkäelokuvin keinoin, mutta mukaan on liitetty kaksi Tonkan esittämää laulua, sekä kaksi ääniefektein höystettyä kohtausta (huvipuisto, helistin). Erno Koštálin säveltämä musiikki ei mielestäni ole kaikkein toimivin. Aiheesta suunniteltiin myös uusintaversiota, mutta toisen maailmansodan syttyminen sai tekijät jättämään sen sikseen.

TONKA ŠIBENICE, 1930 Tšekkoslovakia

Tuotanto: Antonfilm Ohjaus: Karel Anton Käsikirjoitus: Benno Vigny, Willy Haas (Egon Erwin Kischin tarinasta) Kuvaus: Eduard Hoesch Lavastus: Hanuš Gödert, František Poneš Musiikki: Erno Koštál
Näyttelijät: Ita Rina (Tonka), Vera Baranovskaja (hänen äitinsä), Josef Rovenský (Prokupek, murhamies), Jack Mylong (Jan)



© 25.8.2019 Kari Glödstaf