VÄNRIKKI STOOLIN TARINAT
Ruotsalaisen elokuvan suuruudenajan katsotaan päättyneen Mauritz Stillerin maastalähtöön Gösta Berlingin tarun (1924) jälkeen, mutta vaikka terävin kärki – Victor Sjöström oli lähtenyt jo aiemmin – ulkomaille karkasikin, ei se tarkoita että ruotsalaisen elokuvan taso oli järisyttävästi romahtanut saman tien. Maan elokuvateollisuus toki taantui jonkin verran, mutta onnistui pinnistelemään suurtuotantojen avulla vielä muutaman vuoden ajan ennen lopullista alamäkeään. Ruotsalaisen elokuvan maailmanmenestyksen vuodet olivat äänielokuvaan tultaessa enää kaunis muisto.
Ruotsalainen John W. Brunius (1884-1937) nousi hetkeksi jalustalle Stillerin lähdön jälkeen ja vaikka hänen tähtensä ei yhtä kirkkaasti tuikkinutkaan, pidettiin miestä aikoinaan aivan kelpo tekijänä. 1920-luvun puolessa välissä Brunius oli voimissaan: 1925 valmistui Kaarle XII:n elämästä kertova suurelokuva, seuraavana vuonna Vänrikki Stoolin tarinat sekä vielä 1928 Kustaa Waasa, jossa pääosaa esitti Murnaun Faustista (1926) muistettu Gösta Ekman. Tähän elokuvaan päättyi Bruniuksen aika elokuvamaailman valokeilassa, vaikka mies vielä muutaman ohjaustyön tekikin. Nyttemmin niin Brunius kuin hänen elokuvansakin esiintyvät vain reunahuomautuksina elokuvahistoriaa käsittelevissä teoksissa.
Vänrikki Stoolin tarinat alkaa prologilla. Johan Ludvig Runeberg toimii kotiopettajana kapteeni af Enehjelmin kartanossa. Suomen sodasta kiinnostunut Runeberg saa kuulla läheisessä torpassa asustelevasta vanhasta, sotaan osallistuneesta vänrikistä, jonka luo hän menee kuullakseen lisää sodan tapahtumista.
Vanha vänrikki aloittaa kertomuksensa huhtikuusta 1808, jolloin Viaporiin saapuu tieto Venäjän mahdollisesta hyökkäyksestä Ruotsin vallan alaisena olleeseen Suomeen. Venäläisten aikeet tulevat pahaan ajankohtaan, sillä puolustajat ovat varattomia ja huonosti aseistettuja. Vaikka toiset sotilasjohtajat kannattavatkin antautumista, aletaan joukkoja siitä huolimatta värvätä tulevaa sotaa varten.
Vänrikki Stoolin tarinat on erittäin tyypillinen suurella rahalla tuotettu sotaelokuva. Siinä on kokoa ja näköä, kuten tällaisessa sotaelokuvassa tulee ollakin. Sotatapahtumat taisteluineen on rekonstruoitu erittäin suurella ammattitaidolla ja tarkkuudella, joten tässä suhteessa elokuva toimii ensiluokkaisena matkana käsittelemiinsä tapahtumiin ja aikakauteen. Toteutus on kauttaaltaan laadukasta ja osoittaa, että Brunius työryhmineen on tutustunut huolellisesti lähdemateriaaliinsa. Runebergin tekstien käyttö väliteksteinä on myös onnistunut ratkaisu, sillä ne tuovat sopivasti eloa elokuvan tapahtumiin.
Korean ulkokuoren alta paljastuu kuitenkin jokseenkin ontto sydän. Elokuvan ongelma liittyy sen kestoon, sillä ainoastaan hieman yli kaksituntisena se on aivan liian lyhyt esittämiinsä tapahtumiin nähden ja varsinkin historiaa tuntemattomille se osoittautuu ainoastaan läpileikkaukseksi aiheestaan. Tarinan hahmoja ei kehitellä juuri millään muotoa ja aivan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta he jäävät vain kasvoiksi muiden joukossa. Eversti von Döbeln sekä kenraali Sandels esitellään hieman perinpohjaisemmin, mutta esimerkiksi Sven Tuuva (Dufva) jää melkoisen vähälle huomiolle. Eniten kärsii kreivi Wilhelm von Schwerinin ja hänen mielitiettynsä Karinin välinen rakkaustarina, joka ei onnistu missään vaiheessa leimuamaan täydellä liekillä. Huomattavasti lisää pituutta ja kyseessä voisi olla yksi ruotsalaisen elokuvan suurista teoksista.
Vänrikki Stoolin tarinat ei ole kuitenkaan huono elokuva, vaikka se ei täysin onnistukaan saavuttamaan valtaisaa potentiaaliaan. Se on ehdottomasti tutustumisen arvoinen teos niin mykkäelokuvasta kuin Suomen sodastakin kiinnostuneille. Elokuvan arvoa lisää se, ettei suurkaksikon Sjöström-Stiller ulkopuolelta ole vertailumateriaalia juuri saatavilla. Bruniuksen elokuva koki uuden tulemisen äänellä varustettuna ja uudelleen leikattuna vuonna 1939, mutta tämä versio on sittemmin kadonnut.
Tuotanto: Film AB Nordstjaernan
Ohjaus: John W. Brunius
Käsikirjoitus: Ivar Johansson (Johan Ludvig Runebergin runoista)
Kuvaus: Hugo Edlund
Lavastus: Vilhelm Bryde
Näyttelijät: Edvin Adolphson (eversti Georg Karl von Döbeln), Thor Modéen (kenraali Johan August Sandels), Nils Ohlin (kreivi Wilhelm von Schwerin), Anita Dorr (Karin), Hugo Björne (von Schwerin), Olga Andersson (lady von Schwerin), John Ericsson (vänrikki Stool), Carl-Michael Runenberg (Johan Ludvig Runeberg), Axel Slangus (Sven Tuuva)