VÄSYNYT KUOLEMA
Väsynyt kuolema vakuutti minut elokuvan suomista mahdollisuuksista." Luis Buñuel
Fritz Langin vuonna 1921 ohjaama Väsynyt kuolema perustuu ohjaajan lapsuudenaikaiseen kuumehoureeseen ja hän tutkiskelee siinä ihmisen mahdollisuutta vaikuttaa kohtaloon. Tapahtumat sijoittuvat pieneen keskieurooppalaiseen kylään, jonne saapuvan nuorenparin seuraan lyöttäytyy synkkä ja tummanpuhuva hahmo. Pian kylään saapumisen jälkeen mies lähtee hahmon matkaan. Nainen saa kuulla tämän olevan itse Kuolema ja saadakseen miehensä takaisin, on hänen mentävä tapaamaan Kuolemaa tämän valtakuntaan.
Kuolema tuntee sääliä naista kohtaan ja antaa tälle mahdollisuuden. Hän vie naisen suureen kynttiläsaliin, jossa jokainen liekki symboloi ihmiselämää. Kun liekki sammuu, on aika kuolla. Kuolema osoittaa kolmea lyhyttä kynttilää ja lupaa, että mikäli nainen onnistuu yhdenkin näistä kuolevista pelastamaan, saa hän miehensä takaisin. Kolmen liekin tarinat vievät muinaiseen Persiaan, renessanssin Venetsiaan sekä ihmeelliseen Kiinaan.
Väsynyt kuolema on studiofantasiaa parhaimmillaan. Kuolleiden valtakunnan läpipääsemätön muuri, kynttiläsali sekä Kiina miniatyyriarmeijoineen ja lentävine mattoineen pureutuvat katsojan mieliin ainutlaatuisella tavalla. Pelkkää aikakautensa tehosteilotulitusta elokuva ei kuitenkaan ole, vaan vastavuoroisesti siinä on myös yksinkertaista, skandinaaveille tyypillistä kuvakerrontaa. Nämä limittyvät toisiinsa vahvasti muodostaen visuaalisesti erittäin näyttävän kokonaisuuden.
Episodielokuvien ongelmana ovat useasti jaksojen pituudet, jotka osoittautuvat riittämättömiksi tarinoiden henkilöiden ja tapahtumien kannalta. Niin käy tässäkin tapauksessa. Mielenkiintoisista lähtökohdista ja Langin ja hänen tulevan vaimonsa Thea von Harboun hyvistä yrityksistä huolimatta kertomukset jäävät hieman ontoiksi, sillä jaksot ovat aivan liian lyhyitä, jotta henkilöihin ja tapahtumiin pääsisi syventymään kunnolla. Ainoastaan kehystarina osoittautuu tarinan kannalta riittäväksi, joskin rakastavaisten yhteiseloa olisi voinut hieman kehittää.
Kuten elokuvan nimikin kertoo, on tarinan keskeisin hahmo Kuolema, jota Bernhard Goetzke tulkitsee oivasti. Lang on riisunut päähenkilöltä kaiken mystiikan ja kauhuelementit kuvaten Kuolemaa Sjöströmin Ajomiehen (1921) tapaan inhimillisenä työnsä tekijänä. "Usko minua, tehtäväni on rankka", Kuolema toteaa naiselle, "olen väsynyt näkemään ihmisten kärsimystä."
Elokuva sai kotimaassaan murska-arvostelut ja Berliner Zeitungin kriitikko kuvasi sitä pikemminkin "väsyttäväksi kuolemaksi" – ilmaisu, josta tuli maailmankuulu. Kriitikoiden mielipiteet muuttuivat kuitenkin radikaalisti sen jälkeen, kun elokuva oli niittänyt kunniaa niin Lontoossa kuin Pariisissakin. Tämän jälkeen Langin teosta ei vähätellyt enää kukaan.
Tuotanto: Decla-Bioscop AG
Ohjaus: Fritz Lang
Käsikirjoitus: Fritz Lang, Thea von Harbou
Kuvaus: Erich Nitzschmann, Hermann Saalfrank, Fritz Arno Wagner
Lavastus: Walter Röhrig, Hermann Warm, Robert Herlth
Näyttelijät: Bernhard Goetzke (Kuolema / El Mot / Jousimies), Lil Dagover (nainen / Zobelde / Fiametta / Tiaotsien), Walter Janssen (mies / Franke / Francesco / Liang), Rudolf Klein-Rogge (Derwisch / Girolamo)