ETUSIVU
ARVOSTELUT
ARTIKKELIT
JULKAISUT
KIRJAT
LYHYTELOKUVAT
LINKKEJÄ

Kymmenistä lukemistani mykkäelokuvakirjoista ja lukuisista selaamistani elokuvakatalogeista huolimatta olen onneksi vielä siinä tilanteessa, että vastaani tulee elokuvia, joista en ole koskaan edes kuullutkaan. Eikä välttämättä kukaan muukaan, sillä niistä ei ole kirjoitettu juuri missään eikä niitä ole esitetty kuin satunnaisesti arkistojen elokuvasarjoissa. Tällainen erikoinen väliinputoaja on ruotsalaisen Ivar Johanssonin esikoisteos, vuonna 1929 valmistunut Viljan valtakunta, joka esitettiin KAVA:n Elokuvan historia -sarjassa.

Viljan valtakunta on Ruotsin maaseudulle sijoittuva kertomus maalaiskylän mahtavimmasta miehestä, hänen rengistään sekä naapuritalon tyttärestä, johon molemmat ovat iskeneet silmänsä. Klara (Margit Manstad) tuntee itse vetoa komearaamiseen renkiin Markukseen (Eric Laurent), mutta hänen isäntänsä Spangar (Mathias Taube) haluaa tytön itselleen ja niinpä Klara tälle myös naitetaan. Markus kostaa kärsimänsä menetyksen isännälleen ja katoaa teille tietymättömille. Spangar saa myös toisenlaisen koston, sillä rakkaudeton avioliitto ei suinkaan suju suunnitelmien mukaan.

”Minä olen viljan valtakunnan kuningas. Teen mitä haluan ja se on aina oikein.”

Viljan valtakunta on visuaalisesti mitä hienointa, täydellisen skandinaavista elokuvaa. Se alkaa avarilla kuvilla viljapelloista, koivikoista ja joen törmistä ja jatkuu tällaisena aurinkoisena taideteoksena aina siihen saakka, kunnes Spangar ja Klara menevät naimisiin. Tämän jälkeen kuvasto muuttuu synkemmäksi ja ahdistavammaksi, paikoin liikutaan jo kauhuelokuvankin rajamailla, kunnes lopulta taas pilvet väistyvät ja aurinko palaa ruotsalaisen maalaisidyllin taivaalle. Kuvaaja Carl Halling on tehnyt Johanssonin kanssa esimerkillistä yhteistyötä, jonka hedelmiä ihailee erittäin mielellään. Vaikutteita on nähtävillä niin Murnaun, Stillerin kuin jopa Jevgeni Bauerin tyyleistä. Ei kuitenkaan häiritsevästi, vaan hienostuneesti toteutettuna. Pelkästään repliikeistä koostuvien välitekstien käyttö on niin ikään oivallista.

Tarina on tuttu kertomus moraalista ja moraalittomuudesta. Maalaiskylän varakkain mies on aina saanut valtansa avulla kaiken haluamansa ja kun hän haluaa Klaran, ei kenelläkään ole siihen nokan koputtamista. Itse asiassa Klaran äiti (Märta Lindelöf) vaatii tytärtään avioliittoon Spangarin kanssa, tämä kun turvaa vauraan tulevaisuuden. Mutta vaikka maallinen tahto ei Spangaria pysty vastustamaan, astuvat peliin moraaliset ongelmat ja pian rikas tilallinen huomaa mielenterveytensä järkkyvän. Spangarin omatunto ei salli miehen levätä ennen kuin hän on sovittanut tekonsa. Ennalta-arvattavuus ei ole tämän elokuvan kohdalla mikään ongelma, mutta draaman latistuminen loppua kohden on valitettavaa. Loppuratkaisua pitkitetään aivan liian kauan, jolloin ihmisten väliset jännitteet ehtivät haalistua.

Näyttelijät onnistuvat rooleissaan hyvin. Stillerin Juhassa (1921) nimiosan tulkinnut Mathias Taube yrmistelee ja kieroilee Spangarina vakuuttavasti, eikä valittamista ole eloisassa Margit Manstadissa tai jähmeähkössä Eric Laurentissakaan. Molemmat sopivat rooleihinsa hyvin ja heidän hahmonsa ovat verrattain hyvin luotuja. Suomalaisia kiinnostaa tietenkin se, että Nummisuutareiden (1923) Eskon ja Vänrikki Stoolin tarinoiden (1926) Sven Tuuvan rooleista muistettu Axel Slangus esittää huligaani Puukko-Pekkaa, joka elokuvan alussa yrittää raiskata Klaran. Slangus on roolissaan yhtä vakuuttava kuin aina.

Ivar Johanssonin Viljan valtakunta on mielenkiintoinen tuttavuus. Sen visuaalinen kauneus on lumoavaa ja mikäli tarina ei veltostuisi loppua kohden, voisi tätä pitää pienimuotoisena mestariteoksena. Sitä se ei aivan kuitenkaan ole, mutta hyvä esimerkki siitä, että kyllä Ruotsissa osattiin tehdä satunnaisesti mykkäelokuvia muidenkin kuin Sjöströmin ja Stillerin toimesta. Viljan valtakunta lukeutui Ingmar Bergmanin suosikkielokuviin. Johansson ohjasi elokuvastaan uusintafilmatisoinnin vuonna 1950.

RÅGENS RIKE, 1929 Ruotsi

Tuotanto: Tellus Film Ohjaus: Ivar Johansson Käsikirjoitus: Ivar Johansson (Jarl Hemmerin runoeepoksesta) Kuvaus: Carl Halling Lavastus: Vilhelm Bryde Maskeeraus: Gustav Runsten
Näyttelijät: Mathias Taube (Mattias Spangar, suurtilallinen), Eric Laurent (Markus, hänen renkinsä), Margit Manstad (Klara), Märta Lindelöf (Gammelgårdenin leski), Axel Slangus (Puukko-Pekka), Gösta Ericsson (Ante), Artur Cederborgh (Vägaskedin ”Profeetta), Gustav Runsten (hänen renkinsä), Solveig Hedergran (Stina, Spangarnin nuori piika), Lizzie Nyström (Spangarnin vanha piika)