VUOKRALAINEN
Vaikka englantilaiset elokuvantekijät olivat olleet huomattavassa asemassa elokuvan pioneeriaikoina, kesti kauan ennen kuin maan elokuvateollisuudella oli tarjota viihdemaailmalle ainoatakaan kestävää ja suurta nimeä. Yleinen ilmapiiri suhtautui penseästi kansalliseen elokuvaan varsinkin 1910-luvulla, joten alasta kiinnostuneiden näyttelijöiden ja ohjaajien oli suunnattava valtameren toiselle puolelle – voi vain kuvitella, mitä olisi tapahtunut englantilaiselle elokuvalle Charles Chaplinin, Frank Lloydin tai Stan Laurelin johdolla.
Suhtautuminen elokuvaan muuttui kuitenkin vähitellen ja kun Famous-Players Lasky avasi uudet studiotilat Lontooseen 1920-luvun vaihteessa, houkutteli se palvelukseensa suuren joukon elokuvista kiinnostunutta nuorisoa. Tähän ryhmään lukeutui myös välitekstien suunnittelijaksi pestattu Alfred Hitchcock. Tuleva suurohjaaja oppi elokuvanteon niksit hyvin, sillä parin vuoden aikana hän kohosi ensin käsikirjoittajaksi ja sittemmin apulaisohjaajaksi. Saadessaan mahdollisuuden pääohjaajaksi, hän ei epäröinyt hetkeäkään. Kahden Saksassa ohjaamansa, varsin mukavan vastaanoton saaneen elokuvan jälkeen valmistui Hitchcockin ensimmäiseksi mestariteokseksi noteerattu jännityselokuva, Viiltäjä-Jackin tarinaa mukaileva Vuokralainen.
Elokuvan tapahtumat sijoittuvat Lontooseen. Kostajaksi itseään kutsuva brutaali sarjamurhaaja pitää kaupunkia pelon vallassa, sillä hän on lyhyen ajan sisällä murhannut jo seitsemän vaaleahiuksista kaunotarta. Poliisi on voimaton, eikä sillä ole aavistustakaan, kuka voisi olla syyllinen. Kuka tahansa on epäilty, eikä vähiten murha-alueelle muuttava salaperäinen muukalainen.
Hitchcock piti Vuokralaista ”ensimmäisenä varsinaisena elokuvanaan” ja se onkin vaivatta tunnistettavissa ohjaajansa kädenjäljeksi eikä vähiten hänen ensimmäisen valkokangasesiintymisensä vuoksi. Tarina on vuosikymmenistään huolimatta varsin toimiva ja Hitchcockin ohjaus napakkaa: jännitys pysyy hyvin yllä alusta loppuun ja tarina rullaa sulavasti eteenpäin. Näyttelijäsuoritukset ovat mukiinmeneviä, vaikka kenenkään ei tarvitse mitään kuolematonta esittääkään. Hitchcockin 1920-luvun puolivälissä tekemä opintomatka Saksaan, Neubabelsbergin studioille on nähtävissä monissa tyylikkäissä, saksalaisvaikutteisissa kuvaus- ja valaistusratkaisuissa.
Vuokralainen on puoleensa vetävä ja mielenkiintoinen elokuva, mutta siinä on kaikesta huolimatta muutama heikkous, jotka verottavat kokonaisuutta. Ympäristön paniikkia ei hyödynnetä niin tehokkaasti kuin olisi mahdollista ja näin ollen Kostajan uhkaavuus jää hieman kyseenalaiseksi. Laajemmalla katsauksella oltaisi saatu lievennettyä myös ydinlankana olevaa kolmiodraamaa, jonka toteutus jättää toivomisen varaa. Loppuratkaisu on erittäin onnistunut, vaikka Hitchcockin toivomaa, avointa loppua ei studio suostunut tekemäänkään.
Elokuvan valmistuttua sille oli käydä köpelösti, sillä rahoittajat eivät olleet lainkaan tyytyväisiä näkemäänsä ja he hyllyttivät teoksen kuukausiksi. Lopulta he päättivät laskea sen levitykseen vain huomatakseen, että se sai erinomaiset arvostelut kaikkialla. Hitchcock oli lyönyt itsensä läpi. Nykykatsojan silmin aika on hieman nakertanut Vuokralaista, mutta se on kaikesta huolimatta varsin hienoa viihdettä ansaiten paikkansa legendaaristen Hitchcock-elokuvien joukossa. Jokaisen Hitchcockin urasta vähänkään kiinnostuneen pakkohankinta, mutta sopii myös muillekin jännityselokuvien ystävälle.
Tuotanto: Gainsborough Pictures
Ohjaus: Alfred Hitchcock
Käsikirjoitus: Eliot Stannard, Alfred Hitchcock (Marie Belloc Lowndesin novellista)
Kuvaus: Baron Ventimiglia
Lavastus: C. Wilfrid Arnold, Bertram Evans
Leikkaus: Ivor Montagu
Välitekstit: Ivor Montagu, E. McKnight Kauffer
Näyttelijät: Ivor Novello (Jonathan Drew, vuokralainen), June (Daisy Bunting, mannekiini), Marie Ault (vuokraemäntä, rva Bunting), Arthur Chesney (hra Bunting), Malcolm Keen (Joe Chandler)